Positiivinen itsensä johtaminen ja yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen (I)

Vahvuudet osana positiivista itsensä johtamista

Positiivisessa itsensä johtamisessa omat vahvuudet, niiden tunnistaminen, hyödyntäminen ja kehittäminen ovat keskeisessä roolissa. Niiden keskeinen rooli johtuu siitä, omien vahvuuksiesi käyttäminen tuottaa sinulle hyvinvointia, innostusta ja auttaa sinua saavuttamaan omat tavoitteesi niin vapaa-ajalla kuin työssäkin.

Suosittelen siksi lämpimästi sinua tunnistamaan, hyödyntämään ja kehittämään omia vahvuuksiasi. Vahvuuksien tunnistaminen auttaa myös arvostamaan erilaisuutta. Meillä kaikilla on nimittäin omat ainutlaatuiset vahvuusyhdistelmämme.

Omien vahvuuksien tunnistaminen ja erilaisuuden ymmärtäminen sekä arvostaminen edistää myönteisiä tunteita ja yhteistyötä eli niitä aiheita, joista aikaisemmin kirjoitin. Voit lukea kirjoitukset täältä ja täältä.

Miksi vahvuuksista on alettu puhua enemmän?

Tutkimusten mukaan vahvuuksilla on työelämässä valtava voima. Vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen ovat yhteydessä työn imuun, flow:n kokemiseen, työtyytyväisyyteen, työhyvinvointiin ja sekä henkilökohtaiseen että ammatilliseen kehittymiseen.

Säännöllinen vahvuuksien käyttö vähentää myös stressin määrää, ja kasvattaa lisäksi itseluottamusta ja muita psykologisen pääomaan osatekijöitä. Siksi se on myös isossa roolissa tavoitteiden saavuttamisessa.

Suurimmassa osassa organisaatioista ei ole vielä herätty aktiiviseen työntekijöiden vahvuuksien tunnistamiseen. Ei hätää – voit nimittäin itse tehdä paljon sen eteen, että tunnistat omat vahvuutesi ja miettiä, miten voisit hyödyntää niitä omaa hyvinvointiasi kohentaaksesi ja omia tavoitteita saavuttaaksesi.

Sinun kannattaa ehdottomasti myös miettiä, miten voisit johtaa omaa uraasi vahvuuksiesi pohjalta. Sanna Wenström käyttää vahvuuksien käyttöön perustuvasta urasta nimeä ”positiivinen ura”. Tämä nimitys kertoo siitä, miten paljon hyvää vahvuuksien käyttö työssä tuo tullessaan niin työhön kuin koko elämään.

Mitä vahvuudet ovat?

Vahvuuksia tunnistetaan työelämässä jonkin verran, mutta usein niiden tunnistaminen on kapea-alaista. Työelämässä huomiota kiinnitetään helposti vain suoritettuun koulutukseen ja hankittuun työkokemukseen. Laaja vahvuusnäkemys puolestaan antaa käsitteitä ja välineitä tunnistaa vahvuuksia laajemmin.

Sanna Wenströmin mukaan positiivisen psykologian laajaan vahvuusnäkemykseen sisältyy kaksi tärkeää näkökulmaa:

Ensimmäisen näkökulman mukaan:

vahvuutesi ovat aina jotain sellaista, jossa olet hyvä ja mitä tykkäät tehdä ja
se on ajatus-, tunne- tai käyttäytymismalli, jonka harjoittaminen sitouttaa ja antaa sinulle energiaa sekä mahdollistaa optimaalisen suorituksen.

Toisen näkökulman mukaan laajaan vahvuusnäkemykseen sisältyy erilaisia vahvuuden lajeja. Nämä vahvuuksien lajit ovat:

luonteenvahvuudet,
kiinnostuksen kohteet,
luontainen kyvykkyys,
osaaminen ja taidot,
resurssit ja
arvot.

Kaikki nämä vahvuuksien lajit voidaan tunnistaa Voimakehä-työkalun avulla. Voimakehäksi (powerzone) sanotaan aluetta, jossa sinun eri vahvuuksiesi lajit kohtaavat. Voit lukea lisää laajasta vahvuusnäkemyksestä, johon Voimakehä®-työkalu perustuu, aiemmista blogikirjoituksistani täältä, täältä ja täältä. Jos innostut Voimakehästä®, niin voin auttaa sinua tunnistamaan omia vahvuuksiasi Voimakehän® avulla.

Luonteenvahvuuksia on 24 erilaista ja ne ovat universaaleja

Positiivisen psykologian luonteenvahvuusluokitukseen kuuluu 24 eri luonteenvahvuutta. Ne ovat tutkimusten mukaan universaaleja.

Omat ydinluonteenvahvuutesi ovat aidointa sinua. Sen vuoksi ne ovat sinulle luontaisia, innostavia ja energisoivia.

Sen vuoksi tietoisuus omista ydinluonteenvahvuuksistamme lisää moninkertaisesti todennäköisyyttä siihen, että kukoistamme (flourishing). Kukoistus-sana sopii vähän huonosti suomen kieleen, mutta sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi hyvinvointia, onnellisuutta ja hyvää elämää. VIA Instituutin Ryan Niemecin sanookin seuraavasti:

”Strengths + Passion = Happiness”

Tämä perustuu muun muassa siihen, että ydinluonteenvahvuuksia käyttäessäsi ilmaiset aidointa itseäsi, jolloin kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, joka on myös sinulle itsellesi henkilökohtaisesti tärkeää.

Tutkijat ovat huomanneet, että kun henkilö voi käyttää luonteenvahvuuksiaan työssä, hän kokee työnsä todennäköisemmin myönteisenä. Tämä toteutuu tutkimusten mukaan silloin, kun voit käyttää työssäsi ainakin neljää luonteenvahvuuttasi.

Jollet vielä tiedä luonteenvahvuuksiasi, sinun kannattaa selvittää omat luonteenvahvuutesi. Voit tehdä sen täällä. Voit myös ladata taulukon 24 eri luonteenvahvuudesta täältä.

Vahvuudet ja kestävä työura

Vahvuuksien käytön tuoma innostus ja työn imu ovat isossa roolissa elinikäisessä oppimisessa ja jatkuvassa uudistumisessa. Työterveyslaitoksen mukaan kestävän työuran tärkein tekijä on se, että työntekijä pääsee työssään hyödyntämään vahvuuksiaan. Toiseksi tärkein tekijä on jatkuva oppiminen ja uudistuminen.

Sanna Wenström puolestaan luonnehtii vahvuuksien roolia tulevaisuuden työelämässä seuraavasti:

”Emme voi täsmällisesti tietää tulevaisuuden osaamistarpeita. Sen sijaan voimme olla varmoja, että omat vahvuutensa tunnistava, ”oman juttunsa” löytänyt, innostunut ja hyvinvoiva ammattilainen haluaa ja jaksaa kehittää omaa osaamistaan ja omaa työtään muuttuvassa työelämässä.”

Vahvuuksien rooli tuleekin vain kasvamaan tulevaisuuden työelämässä. Se taas on vain positiivista, sillä kun työntekijä käyttää työssä vahvuuksiaan, työ todennäköisemmin tuottaa hänelle hyvinvointia, ja samaan aikaan usein työn tuottavuus paranee, mitä kaipaavat erityisesti yhteiskunta ja työnantajat. Tähän vahvuuksien hyvinvointi- ja tehokkuusnäkökulmaan liittyy vahvasti myös sisäinen motivaatio.

Mikä on sisäinen motivaatio ja mitä hyvää se tuo?

”Aito motivaatio ei koskaan voi tulla ulkoa, vaan lähtee aina sisältä, ihmisestä itsestään.” – Aki Hintsa

Sisäisellä motivaatiolla on kaksi eri muotoa, jotka ovat sisäistetty motivaatio ja sisäsyntyinen motivaatio.

Sisäistetystä motivaatiosta on kyse silloin, kun tekeminen on omien arvojen mukaista ja liittyy itselleen tärkeisiin päämääriin, jolloin tekeminen on sen vuoksi merkityksellistä. Tämä auttaa olemaan sinnikäs ja sitoutumaan pidemmän tähtäimen tavoitteisiin.

Sisäsyntyisestä motivaatiosta on puolestaan kyse silloin, kun työn tekeminen itsessään tuottaa tekijälle nautintoa.

Näistä kahdesta eri muodosta ihanteellisempi versio on jälkimmäinen eli tilanne, jossa työn tekeminen jo itsessään tuottaa nautintoa ja on näin tekijälleen innostavaa. Yleensä näin on, kun henkilö voi käyttää työssään laajasti omia vahvuuksiaan.

Kun jo pelkkä työn tekeminen itsessään, eikä vain päämäärä, tuottaa nautintoa ja innostusta, voit paljon paremmin ja olet myös tehokkaampi ja taitavampi työssäsi. Voit siis sitä paremmin, mitä enemmän pääset tekemään itseäsi innostavaa työtä.

Sinun kannattaa lähteä hahmottelemaan itseäsi innostavaa eli sisäisesti motivoivaa työtä omista vahvuuksistasi käsin. Voit myös pyrkiä muokkaamaan nykyistä työtäsi tuunaamalla sitä enemmän itseäsi innostavaksi. Työn tuunaamiseen saat vinkkejä tämän kirjoituksen lopussa.

”Kun ponnistelee jonkin sellaisen asian eteen, josta ei välitä, syntyy stressi. Kun ponnistelee jonkin sellaisen asian eteen, josta välittää, syntyy intohimo.” –Aivotaidot -kirja

Positiivinen itsensä johtaminen (D) ja vahvuudet (I)

On hyvä huomioida, että vahvuuksien tunnistaminen ei vielä riitä, vaan on tärkeää myös sisäistää ne ja pohtia, miten voit niitä hyödyntää. Suosittelen myös palaamaan tähän teemaan aika ajoin, jotta saat parhaan tuloksen.

Aloita tutkimalla VIA-testin tuloksia omista luonteenvahvuuksiasi. Niistä tärkein rooli on listan alkupäässä (3–7 ensimmäistä) olevilla vahvuuksilla eli ydinluonteenvahvuuksillasi. On hyvä huomata, että joskus listan alkupäähän voi sisältyä myös sellaisia vahvuuksia, joita olet käyttänyt paljon, vaikka ne eivät olisikaan ydinluonteenvahvuuksiasi.

Ydinluonteenvahvuuksiasi voit tunnistaa kysymällä itseltäsi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

Minkä asioiden tekeminen energisoi minua?
Mistä asioista puhun innostuneesti?
Missä asioissa olin hyvä jo lapsena?

Sen jälkeen voit myös pohtia, mitä luonteenvahvuuksiasi käytät päivittäin työssäsi. Voit myös kysyä työtoveiltasi, millaisia vahvuuksia he ovat havainneet sinussa. Yhtä lailla voit havainnoida kollegoidesi toimia ja pohtia, mitä vahvuuksia heillä on? Kannustan sinua myös kertomaan havainnoistasi. Niillä on hyvin todennäköisesti iso myönteinen merkitys työtovereillesi.

Ydinluonteenvahvuudet apuna tavoitteiden saavuttamisessa

Suosittelen sinua myös pohtimaan, miten sinun ydinluonteenvahvuutesi auttavat sinua saavuttamaan omat tavoitteesi. Mitä tukivahvuuksia voisit käyttää apuna tavoitteiden eteen työskennellessäsi? Tukivahvuudet ovat VIA-testin tuloksissa heti ydinvahvuuksiesi jälkeen. Niitä pystyt käyttämään melko helposti ydinluonteenvahvuuksiesi tukena.

Omien tavoitteiden eteen työskennellessäsi saatat kohdata haasteita. Haasteiden selättämisessä yhtenä aputekijänä on resilienssi, jota voidaan kuvata muutosketteryydeksi tai kyvyksi ponnahtaa takaisin. Tutkimuksissa on havaittu, että resilienssi on yhteydessä kaikkiin 24 luonteenvahvuuteen. Mitkä luonteenvahvuutesi auttavat sinua kasvattamaan omaa resilienssiäsi ja millä tavalla?

Lisää vinkkejä omien tavoitteiden saavuttamiseen löydät täältä.

Ydinluonteenvahvuudet ja hyvinvointi työssä

Vinkkinä vielä, että yksi tehokkaista keinoista lisätä hyvinvointia ja vähentää kuormitusta on opetella käyttämään omaa luonteenvahvuuttasi uudella tavalla. Pohdikin seuraavaksi, mitä luonteenvahvuuttasi voisit käyttää uudella tavalla?

Kuten edellä mainitsin sinun kannattaa pohtia, miten voisit tuunata työtäsi siten, että voisit jatkossa käyttää luonteenvahvuuksiasi yhä useammin työssäsi. Tämä tukee sinun työhyvinvointiasi.

Työntuunaamiseen voit tutustua lisää esimerkiksi Työterveyslaitoksen julkaisun ”Inspistä! Työn tuunaajan inspiraatiokirja” avulla. Löydät sen täältä. Vaikka työntuunaminen olisi sinulle tuttu juttu, voit saada työkirjasta lisäideoita.

”Hyvän tekeminen on työn tuunaamista parhaimmillaan.”
–Jari Hakanen

PRIDE-teoria ja seuraava kirjoitukseni aihe

Seuraavassa positiivisen itsensä johtamista koskevassa kirjoituksen osassa keskityn myönteisiin käytänteisiin (P). Positiivisessa itsensä johtamisessa myönteiset käytänteet ovat keskeisessä roolissa, koska ne edistävät muita PRIDE-teorian osa-alueita eli myönteisiä tunteita, vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä vahvuuksien hyödyntämistä ja kehittämistä.

Kertauksena vielä se, että PRIDE-teorian nimi muodostuu seuraavista osa-alueista:

P Positive practices – myönteiset käynteet

R Relationship enhancement – vuorovaikutus ja yhteistyö

I Individual attributes – yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen

D Dynamic leadership – positiivinen johtaminen

E Emotional wellbeing – myönteiset tunteet. (Wenström 2020, Positiivinen johtaminen).

Kirjoitussarjan ensimmäisen osan voit lukea täältä.