Myönteiset käytänteet ovat keskeinen osa positiivista itsensä johtamista, jonka keskiössä ovat hyvinvointi ja omien tavoitteiden saavuttaminen.
PRIDE-teorian mukaan myönteisillä käytänteillä tarkoitetaan sellaisia käytänteitä, jotka lisäävät innostusta, työn imua ja hyvinvointia. Käytänteet ovat myönteisiä ja erityisesti silloin, kun ne tukevat muita PRIDE-teorian osa-alueita eli myönteistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä, erilaisten vahvuuksien ja osaamisen tunnistamista, hyödyntämistä, kehittämistä ja jakamista; myönteisiä tunteita ja ilmapiiriä. Nämä ovat tärkeitä asioita – eikö totta?
Mitä myönteiset käytänteet sitten ovat? Ne voivat olla pieniä tai suuria asioita. Olennaista niissä on se, että ne lisäävät hyvinvointiasi ja auttavat sinua saavuttamaan niitä tavoitteita, jotka ovat sinulle tärkeitä. Kirjoituksen lopulla annan esimerkkejä siitä, mitkä voivat olla myönteisiä käytänteitä. Kuuntele kuitenkin ensi sijassa itseäsi, koska se mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle. Hyvä itsetuntemus auttaa määrittelemään, mitkä ovat hyviä käytänteitä juuri sinulle.
Myönteisillä käytänteillä on kolmenlaisia vaikutuksia
Myönteisillä käytänteillä on PRIDE-teorian näkökulmasta kolmenlaisia vaikutuksia, jotka ovat 1) vahvistavat 2) suojaavat ja 3) energisoivat vaikutukset.
Vahvistavilla vaikutuksilla (amplifying effect) tarkoitetaan sitä, että myönteiset käytänteet aikaansaavat myönteisiä tunteita, jolloin ne vahvistavat voimavaroja. Ne voivat vahvistaa myös sosiaalista pääomaa, jos käytänne liittyy toisiin henkilöihin.
Suojaavilla vaikutuksilla (buffering effect) tarkoitetaan sitä, että myönteisten käytänteiden johdosta syntyvät myönteisten tunteet ja vahvistuvat voimavarat suojaavat stressin ja haasteiden haitallisilta vaikutuksilta.
Energisoivat vaikutukset (heliotropic effect) antavat puolestaan energiaa jatkaa tavoitteita kohti kulkemista.
Kaikki nämä vaikutukset auttavat sinua voimaan paremmin ja saavuttamaan tavoitteesi. Tähän juuri pyritään positiivisella itsensä johtamisella.
Myönteiset käytänteet toimivat parhaiten, kun ne ovat säännöllisiä arkisia rutiineja tai tapoja. Toki suuremmilla ja vähemmän arkisilla asioilla on myös paljon hyviä vaikutuksia. Säännöllisyys on kuitenkin tärkeää, jotta myönteiset vaikutuksetkin ovat säännöllisiä.
Positiivinen itsensä johtaminen (D) ja myönteiset käytänteet (P)
Oman energian johtaminen
Yksi tärkeimmistä rutiineista on palautumisesta huolehtiminen. Kun osaat huolehtia omasta palautumisestasi, voit tehdä työsi ja hoitaa arkisia askareitasi siten, että hommat tuntuvat sujuvan mukavasti ja asiat etenevät ilman, että joudut ”antamaan kaikkesi” ja jatkuvasti puskemaan itseäsi eteenpäin. Hetkittäiseen pikajuoksuun saa yleensä puristettua energiaa, mutta kovin pitkään et voi jatkaa niin. Kukaan ei pysty juoksemaan maratonia pikajuoksuvauhdilla, vaikka kuinka yrittäisi.
Kun osaat johtaa energiaasi ja työsi sekä askareidesi hoitaminen sujuu mukavasti ilman puskemista, olet saavuttanut optimaalisen suoritustason. Ajanhallinnan sijaan sen ytimessä on oma energia ja sen säätely.
Optimaalisella suoritustasolla voit jatkaa tehokasta työskentelyä säännöllisesti, kunhan muistat huolehtia myös säännöllisestä palautumisesta. Ajattelutyötä tehdessä ei useinkaan tunnista levon tarvetta niin helposti kuin fyysistä työtä tehdessä. Sen huomaa helpommin vasta sitten, kun ajatus puuroutuu, väsyttää ja keskittyminen herpaantuu.
Aivot tarvitsevat palautumista päivittäisellä, viikoittaisella ja vuosittaisella tasolla. Itse huomaan, että hyvin helposti käy niin, että innostuessa työ ja opinnot vievät mukanaan. Kun laiminlyö palautumista, niin optimaalinen suoritustaso, eli asioiden tekeminen hyvällä fiiliksellä ja hyvällä teholla, alkaa kärsiä. Saamme tällöin vähemmän aikaan ja olotilakin on epämukava.
Päivittäiset ja viikoittaiset palautumisrutiinit ovat siten avain optimaaliseen eli tehokkaaseen ja kestävään tekemiseen, jolloin elämä on tasapainossa, voimme hyvin ja olemme todennäköisemmin onnellisempia. Oletko sinä hyvä säätelemään omaa energiaasi?
Muita myönteisiä käytänteitä
Muita myönteisiä käytänteitä voi olla esimerkiksi juttelu kollegan tai ystävän kanssa tai tauottava ulkoilu kesken työpäivän. Joskus palaverinkin voi hoitaa kävelylenkillä. Myös mindfulness- tai hengitysharjoitus kesken työpäivää voi toimia sopivassa ympäristössä. Se laskee sykettä ja kasvattaa sykevälivaihtelua eli palauttaa tehokkaasti.
Edellisessä kirjoituksessani (positiivinen itsensä johtaminen ja vahvuudet) kerroin, että oman vahvuuden käyttäminen uudella tapaa on tutkimusten mukaan yksi mainio tapa hallita stressiä. Tästä esimerkkinä kerron ystäväni toteuttaman idean. Kun häntä jännitti eräs tuleva esiintyminen, hän päätti hyödyntää kauneuden ja erinomaisuuden arvostuskykyään ja valmistella esityksen erityisen huolellisesti ja tehdä siitä myös ulkoisesti kauniin. Olin seuraamassa esitystä ja se sujui loistavasti. Lisäksi se miellytti myös silmää. Sekä esiintyjä itse että yleisö olivat oikein tyytyväisiä. Ehkäpä sinunkin kannattaa ottaa tavaksesi käyttää vahvuuksiasi uudella tavalla.
Aiemmassa kirjoituksessani (positiivinen itsensä johtaminen ja yhteistyö) kerroin myös, että toisten auttaminen lisää ”hyvää” sekä autetun että auttajan osalta. Tätä ajatusta voisi hyödyntää esimerkiksi tekemällä säännöllisesti jonkin tehtävän yhdessä kollegan tai perheenjäsenen kanssa sen sijaan, että sen tekisi yksin. Tähän kategoriaan sopivat myös säännölliset mentorointi- ja sparrauskeskustelut esimerkiksi yrittäjäkollegoiden välillä.
Omien ja toisten onnistumisten huomaaminen säännöllisesti on yksi mainio tapa lisätä hyvää fiilistä. Se kannattaa ehdottomasti ottaa osaksi rutiineja jopa päivittäin tai ainakin viikoittain. Onnistumaan oppii nimittäin vain onnistumalla, ja jo pelkkä onnistumisten ajattelu vahvistaa myönteisten asioiden oppimista vahvistamalla onnistumisessa tarvittavia hermoverkkoja.
Kun huomioit onnistumisia, omia tai muiden, pohdi tai pohtikaa yhdessä, mitä vahvuuksia käytit tai käytitte onnistumisen aikaansaamiseksi. Talleta sitten ne mieleesi tai kirjoita ylös. Voit ottaa listan tiukan paikan tullen esiin tai vilkaista listaa jopa säännöllisesti. Näin saat aikaan myönteisiä tunteita ja kasvatat samalla psykologista pääomaasi, joka on tärkeä tekijä onnistumisissa.
Minun lempikäytänteeni
Yksi minun suosikkini myönteisistä käytänteistä on iltasadun lukeminen (vaikka se ei lapsen mielestä olisi enää välttämätöntä). Iltasatuhetki oli Firstbeat-mittauksen mukaan minun päiväni palauttavin hetki. Iltasatuun voi myös yhdistää ”vahvuus-bongailun” yhdessä lapsen kanssa.
Kuulisin mielelläni mitä myönteisiä käytänteitä sinulla on käytössäsi? Jätä kommenttiin vinkkisi meille muille.
PRIDE-teoria ja seuraava kirjoitukseni aihe
Seuraavassa positiivisen itsensä johtamista koskevassa kirjoituksen osassa keskityn vielä tarkemmin itsensä johtamiseen (D). Itsensä johtaminen edistää kaikkia muita PRIDE-teorian osa-alueita eli myönteisiä tunteita, vuorovaikutusta ja yhteistyötä, vahvuuksien hyödyntämistä ja kehittämistä, ja myönteisiä käytänteitä.
Kertauksena vielä, että PRIDE-teorian nimi muodostuu seuraavista osa-alueista:
P Positive practices – myönteiset käytänteet. Voit lukea sen täältä.
R Relationship enhancement – vuorovaikutus ja yhteistyö. Voit lukea sen täältä.
I Individual attributes – yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen. Voit lukea sen täältä.
D Dynamic leadership – positiivinen johtaminen
E Emotional wellbeing – myönteiset tunteet. Voit lukea sen täältä.
(Wenström 2020, Positiivinen johtaminen).
Kirjoitussarjan ensimmäisen osan voit lukea täältä.
Lähteet:
Business Coaching Institute luentomateriaali
Isomäki & Uusitalo 2017, Aivotaidot – Käytä päätäsi paremmin
Leppänen & Rauhala 2017, Johda ihmistä – Psykologiaa johtajille
Wenström 2020, Positiivinen johtaminen
Pingback: Positiivinen itsensä johtaminen ajatteluna ja toimintana (D) - Cloudbalance
Pingback: Positiivinen itsensä johtaminen ja yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen (I) - Cloudbalance Oy