Edellisessä kirjoituksessani tarkastelin myönteisiä tunteita ja niiden monipuolisia myönteisiä vaikutuksia. Voit lukea kirjoituksen täältä. Olet ehkä havainnutkin, että suuri osa myönteisistä tunteistasi syntyy, kun olet vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
Ihmissuhteet ovat yksi eniten onnellisuuteemme ja hyvinvointiimme vaikuttavista tekijöistä niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Hyvät ihmissuhteet ja verkostot auttavat meitä myös tavoitteidemme saavuttamisessa. Sen vuoksi ne ovat tärkeä tekijä positiivisessa itsensä johtamisessa.
Ihmissuhteiden ylläpidossa ja verkostojen rakentamisessa toimivat apuna vuorovaikutustaidot ja tunnetaidot. Kirjoituksen lopusta löydät vinkkejä hyvään vuorovaikutukseen ja tunnetaitojen kehittämiseen. Lisäksi kerron miksi itsemyötätunto on tärkeä osa positiivista itsensä johtamista.
Suhteemme muihin ihmisiin merkitsevät, ja ne merkitsevät jopa enemmän kuin mikään muu tässä maailmassa.”
– George Vaillant
Yhteenkuuluvuus on perustarve
Me ihmiset olemme laumaeläimiä, mikä tarkoittaa sitä, että me tarvitsemme toisiamme. Toiset meistä tarvitsevat vähemmän ihmisiä ympärilleen ja toiset enemmän. Oli niin tai näin, yhteenkuuluvuus on joka tapauksessa yksi ihmisten psykologisista perustarpeista.
Myönteiset ihmissuhteet tuottavat hyvinvointia
Ihmissuhteet vaikuttavat voimakkaasti hyvinvointiimme. Niiden vaikutukset voivat olla kahden suuntaisia. Laadukkailla ja toimivilla ihmissuhteilla on suuri positiivinen vaikutus, ja niiden on havaittu olevan elintärkeitä mielenterveydelle. Toimimattomilla ihmissuhteilla on puolestaan päinvastainen vaikutus.
Myönteiset ja toimivat ihmissuhteet ovat aina vastavuoroisia. Sen lisäksi, että toisten auttamisella voit parantaa ihmissuhteita ja tuottaa toiselle myönteisiä tunteita ja hyvinvointia, niin se luo sinulle itsellesi merkityksellisyyden tunnetta, koska auttaessamme muita koemme itsemme hyödylliseksi. Sen vuoksi vastavuoroiset ihmissuhteet lisäävät psykologista hyvinvointiamme ja onnellisuuttamme.
Psykologisten vaikutusten lisäksi laadukkailla ja toimivilla ihmissuhteilla on myös myönteisiä vaikutuksia fyysiseen terveyteen. Käytännössä tämä näkyy parempana immuunijärjestelmän toimintana, sydän- ja verisuoniterveytenä, alempana verenpaineena ja alempana kortisolitasona. Vaikuttaisi siltä, että niillä on myös myönteinen vaikutus elämän pituuteen.
Toimimattomat ihmissuhteet
On hyvä tiedostaa, että heikot ja toimimattomat ihmissuhteet ovat ihmisten yleisin stressin aiheuttaja. Ne ovat myös merkittävin syy mielenterveysongelmiin ja traumoihin. Toksiset ihmissuhteet vaikuttavat tuhoavasti elämänlaatuun, fyysiseen terveyteen ja sairastavuuteen. Sen vuoksi ihmissuhteiden laadulla on olennainen merkitys hyvinvointiimme.
Ihmissuhteet ja itsetuntemus
Toimivat ihmissuhteet ja toimiva yhteistyö alkaa itsensä tuntemisesta. Kun tunnemme itsemme hyvin, voimme toimia paremmin myös muiden kanssa. Itsetuntemuksen kehittäminen on elämänmittainen prosessi, koska maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti ja mekin muutumme jonkin verran sen mukana. Palaan itsetuntemuksen osuuteen myöhemmässä kirjoituksessa (D).
Ihmissuhteiden merkitys tavoitteiden saavuttamisessa
Positiivisessa johtamisessa käytetään termiä positiivinen sosiaalinen pääoma. Sitä sinulle muodostuu omissa verkostoissasi. Käytännössä se tarkoittaa kaikkia ideoita, neuvoja, tietoa, apua ja emotionaalista tukea, joita saat omalta verkostoltasi.
Tätä positiivista sosiaalista pääomaa syntyy nimenomaan myönteisissä ihmissuhteissa, jotka energisoivat eli vahvistavat yksilöiden ja yhteisöjen resursseja ja voimavaroja. Se puolestaan auttaa ja edistää henkilökohtaista ja ammatillista kasvua ja hyvinvointia. Tästä hyvästä pääsevät osalliseksi kaikki yhteistoiminnan osapuolet ja sen vuoksi niitä voidaankin kutsua positiivisiksi energiaverkostoiksi. Niillä on myös merkittävä vaikutus sinun ja kaikkien muiden osallisena olevien henkilöiden ammatillisten tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi positiivinen sosiaalinen pääoma on olennainen myös positiivisessa itsensä johtamisessa.
Kannustankin sinua rakentamaan omia verkostojasi aktiivisesti. Nykyään meillä on onneksi monia vaihtoehtoisia tapoja tutustua ja verkostoitua toisen ihmisten kanssa. Verkostoituminen on tärkeää kaikille, mutta erityisen tärkeää sen on havaittu olevan yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille. Yrittäjille verkostoitumisen voidaan sanoa olevan jopa elinehto. Hyvin verkostoituneet yrittäjät pärjäävät paremmin kuin sellaiset yrittäjät, jotka eivät ole verkostoituneet. Yhteistyössä onkin voimaa.
Lisää vinkkejä omien tavoitteiden saavuttamiseen voit lukea täältä.
Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen merkitys työelämässä kasvaa
Käynnissä oleva automatisaatio muokkaa työelämää kiihtyvällä vauhdilla. Koneiden ohella tulemme kuitenkin aina kaipaamaan inhimillistä kontaktia. Kun koneet korvaavat osan ihmisten tekemästä työstä, tulevaisuudessa yhä useampi ammatti tulee olemaan ihmissuhdetyötä. Edellä mainituista syistä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen merkitys työelämässä kasvaa.
Vuorovaikutustaidot koostuvat kolmesta taidosta
Toimivien ihmissuhteiden ylläpitämisessä auttavat hyvät vuorovaikutustaidot ja tunnetaidot. Hyvät vuorovaikutustaidot pitävät sisällään kolme taitoa, jotka ovat itseilmaisu minä-viestein, kuuntelu ja toisen tarpeiden huomioon ottaminen.
Minä-viestien ja -puheen avulla voit kertoa syyttelemättä, miltä asia sinusta näyttää ja tuntuu. Voit myös kertoa omista toiveistasi. Tällä tavoin voit ilmaista itseäsi loukkaamatta toista.
Kuuntelun taitoa pidämme helposti itsestään selvyytenä. Monesti meidän tulee kuitenkin kuunneltua toista vain vastataksemme. Tällöin menetämme helposti osan toisen puheen sisällöstä. Sen lisäksi on hyvä muistaa, ettei keskustelukumppani aina kaipaakaan vastausta, vaan haluaakin vain tulla kuulluksi.
Myönteiset ihmissuhteet ovat aina vastavuoroisia sen vuoksi vuorovaikutuksessa on olennaista huomioida toisen henkilön tarpeet. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on hyvä pyrkiä rakentamaan tilanteita, joissa molemmat osapuolet kokevat tilanteen reiluksi ja tasapuoliseksi.
Tunnetaidot ja myötätunto
Vuorovaikutuksessa ja toimivien ihmissuhteiden rakentamisessa auttavat suuresti myös tunnetaidot sekä kyky myötäelämiseen ja myötätuntoon. Näiden taitojen vahvistamisella voit edesauttaa omaa menestystäsi vuorovaikutusta vaativissa tehtävissä ja verkostojen rakentamisessa.
Myötätunto voidaan määritellä prosessiksi, joka koostuu kolmesta T:stä, jotka ovat tietoisuus, tunne ja toiminta. Ensimmäisenä on tietoisuus eli kyky havaita, huomata ja ymmärtää toisen tilanne ja tunnetila. Toiseksi tarvitaan tunneyhteyttä ja halua toimia toisen puolesta. Kolmanneksi tarvitaan konkreettisia tekoja toisen hyvän edistämiseksi.
Myötätunnon parina kulkee myötäinto. Myötäinto on tarkoittaa myötäelämistä toisten ihmisten ilonaiheissa. Se on tärkeä osa toimivia ihmissuhteita. Osaatko sinä iloita toisen menestyksestä?
”Pienet arjen myötätunnon hetket pitävät yllä luottamustamme toisiin ihmisiin ja myönteistä ihmiskuvaa, jotka molemmat ovat ratkaisevan tärkeitä yhteiskunnallisen yhtenäisyyden kannalta” – Pessi & Martela
Positiivinen itsensä johtaminen D) ja vuorovaikutus (R)
Kuten edellä kerroin, ihmissuhteilla on merkittävä vaikutus meidän hyvinvointiimme ja tavoitteidemme saavuttamiseen. Sen vuoksi voidaan jopa sanoa, että mitä paremmin hoidat ihmissuhteitasi, sitä paremmin pärjäät elämässäsi. Näin ollen oman toimintamme ja tapamme olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa tulee olla sellaista, että se palvelee ja tuo arvoa kanssaihmistemme elämään.
Itsetuntemuksen lisäksi vuorovaikutustaidot ja tunnetaidot ovat merkittävässä osassa ihmissuhteiden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Sen vuoksi ne ovat tärkeitä taitoja tulevaisuuden työelämässä.
Vuorovaikutuksesta ja tunnetaidoista puhuttaessa meidän on syytä huomioida ja muistaa ihmisten erilaisuus. Ihmisillä on erilaisia luontaisia ajattelutapoja. Ne eivät ole toinen toistaan parempia, mutta ne ovat erilaisia. Mitä paremmin olet perillä omasta luontaisesta tavastasi toimia ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, sitä helpompi sinun on kehittää ja sopeuttaa omaa tapaasi toimia edistääksesi onnistunutta vuorovaikutusta.
Miten tunnetaitoja voi kehittää?
Tunnetaitojen harjoittelu sinun kannattaa aloittaa sillä, että alat kiinnittää enemmän huomiota tunteisiin. Kun kiinnität niihin huomiota, tietoisuutesi niistä kasvaa. Samalla kun tietoisuutesi tunteista kasvaa, niiden välittämä viesti tulee sinulle myös paremmin näkyväksi.
Kun kykenet huomaamaan tilanteen tai asian taustalla olevat tunteet, saat ihan uudenlaisia näkymiä ja ikkunoita tilanteeseen. Se lisää ymmärrystäsi siitä, mitä tilanteessa oikeasti tapahtuu.
Kun ymmärrät paremmin, mitä tilanteessa tapahtuu tunteiden tasolla, se luo sinulle mahdollisuuden vaikuttaa tilanteeseen. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden rauhallisempaan tilanteen tarkastelun. Kun pystyt tarkistelemaan tilannetta rauhallisemmin, voit ajatella selkeämmin ja tehdä harkittuja päätöksiä.
Tunnetaidoista ja vuorovaikutuksesta puhuttaessa otan esille myös itsemyötätunnon. Se on nimittäin erittäin tärkeä tunnetaito positiivisessa itsensä johtamisessa.
Mitä on itsemyötätunto?
Itsemyötätunnolla tarkoitetaan sitä, että kohtelet itse itseäsi hankalalta tuntuvassa tilanteessa kuin hyvää ystävääsi. Moni meistä, jopa kolme neljästä, kohtelee itseään paljon ankarammin kuin kohtelisi henkilöä, josta välittää. Tästä toimintatavasta on meille kuitenkin haittaa. Itsemyötätuntoisella suhtautumisella on sen sijaan monia hyviä puolia.
Mitä hyötyä on itsemyötätunnosta?
Korkeamman itsemyötätunnon etuna on:
- vähemmän ahdistusta, masentuneisuutta, stressiä ja uupumista,
- korkeampi elämäntyytyväisyys ja korkeampi kyky kohdata vastoinkäymisiä lannistumatta ja
- vähemmän vitkuttelua ja korkeampi tavoitteiden saavuttaminen.
Itsemyötätunto auttaa meitä siis sekä hyvinvoinnistamme huolehtimisessa että tavoitteidemme saavuttamisessa. Se vuoksi se on merkityksellinen asia positiivisesta itsensä johtamisesta puhuttaessa.
Itsemyötätunto koostuu Ronnie Grandellin mukaan kahdesta askeleesta, 1) kyvystä huomata kärsimystä itsessään, ja 2) kyvystä lievittää tätä kärsimystä.
Kun ikävä tunnetila yllättää sinut, on tärkeää pysähtyä hetkeksi, jotta saat pysäytettyä automaattisesti tulevan negatiivisen reaktion. Pysähtyessäsi voit ensin vähän rauhoitella itseäsi ja todeta, että on ok tuntea näin. Sen jälkeen voit miettiä, miten olisit kollegan tai ystävän tukena, jos hän olisi vastaavassa tilanteessa. Sovella tätä suhtautumistapaa myös itseesi.
Jos itsemyötätunto ei onnistu sinulta heti, niin muista, että se on taito, jolloin voit kehittyä siinä harjoittelun avulla.
Apukysymyksiä tunnetaitojen harjoitteluun
Tunnetaitoja opetellessasi voit kysyä itseltäsi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Huomaanko todella, mitä ympärilläni tapahtuu?
- Muistanko oikeasti kuunnella, mitä muut ihmiset sanovat?
- Osaanko asettua toisen asemaan ja samalla kuitenkin ymmärtää, etten voi koskaan täysin tietää ja ymmärtää toisen tilannetta.
- Osaanko olla myötätuntoinen itselleni esimerkiksi tehdessäni virheen?
- Osaanko itse ottaa myötätuntoa vastaan?
”Jos haluat toisten olevan onnellisia, harjoita myötätuntoa. Jos haluat itse olla onnellinen, harjoita myötätuntoa.” – Dalai Lama
PRIDE-teoria ja seuraava kirjoitukseni aihe
Seuraavassa positiivisen itsensä johtamista koskevassa kirjoituksen osassa keskityn vahvuuksiin (I). Positiivisessa itsensä johtamisessa vahvuudet ovat keskeisessä roolissa, koska niillä on suuri voima hyvinvoinnin, innostuksen ja työsuorituksen kannalta.
Kertauksena vielä se, että PRIDE-teorian nimi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- P Positive practices – myönteiset käytänteet
- R Relationship enhancement – vuorovaikutus ja yhteistyö
- I Individual attributes – yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen
- D Dynamic leadership – positiivinen johtaminen
- E Emotional wellbeing – myönteiset tunteet. Voit lukea sen täältä.
Kirjoitussarjan ensimmäisen osan voit lukea täältä.
Lähteitä:
Business Coaching Instituutin webinaari, Ronnie Grandell.
Grandell 2015, Itsemyötätunto.
Joylla 2020, luentomateriaali.
Peltonen & Tossavainen 2021, Psyykkinen valmennus.
Pessi & Martela 2017, Myötätunnon mullistava voima.
Uusyrityskeskus, Verkostoituminen pitää yrittäjän vetreänä – Uusyrityskeskus.
Wenström 2020, Positiivinen johtaminen.
Pingback: Positiivinen itsensä johtaminen ja myönteiset käytänteet (P)Positiivinen itsensä johtaminen ja myönteiset käytänteet (P) - Cloudbalance
Pingback: Positiivinen itsensä johtaminen ajatteluna ja toimintana (D) - Cloudbalance
Pingback: PERMAV-malli ja luonteenvahvuudet - Cloudbalance Oy