fbpx
aerial photo of castle beside forest

Positiivinen itsensä johtaminen ajatteluna ja toimintana (D)

Tämä positiivista itsensä johtamista käsittelevän kirjoitussarjan viimeinen osa on tärkein osa-alue, kun puhutaan positiivisesta itsensä johtamisesta. Sillä on yhteys kaikkiin muihin PRIDE-teorian osa-alueisiin, joilla tähdätään hyvinvointiin ja itselle tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Tässä viimeisessä osa-alueessa ovat keskiössä itsetuntemus ja itsereflektio. Ne molemmat auttavat johtamaan kohti oman näköistä elämää ja itselle tärkeiden tavoitteiden ja unelmien toteuttamista hyvinvointia unohtamatta.

Positiivisen itsensä johtamisen opit juontavat juurensa positiivisesta psykologiasta. Nimestä huolimatta ainaisen positiivisuuden ja hyväntuulisuuden sijaan positiivisen itsensä johtamisen tähtäimessä on aitous ja rehellisyys itseä kohtaan. Kertauksena vielä, että positiivisen psykologian nimi johtuu siitä, että positiivisen psykologian tutkimuskohteet tarkastelevat asioita, ilmiöitä ja prosesseja, jotka edistävät hyvinvointia sekä merkityksellistä ja onnellista elämää (eudaimonia).

Effort is one of those things that gives meaning to life. Effort means you care about something, that something is important to you and you are willing to work for it.

Carol S. Dweck

Kahvikuppi pöydällä
Photo by Danielle MacInnes on Unsplash
Itsetuntemus on positiivisen itsensä johtamisen ytimessä

Positiivisessa itsensä johtamisessa keskeistä on oma suhde itseen ja se, kuinka hyvin tunnet itsesi. Jollet tunne itseäsi, niin sinun on vaikea johtaa itseäsi parhaalla mahdollisella tavalla kohti hyvinvointia ja tärkeitä päämääriäsi.

Useimmat ihmiset tietävät, mitä he haluavat. Harvempi kuitenkaan tietää, miksi haluaa jotain asiaa. Tällöin tapahtuu todennäköisesti kolme asiaa: yksilö 1) ”juoksee” väärien asioiden perässä, 2) pääsee harvemmin haluamiinsa tavoitteisiin ja 3) päästessään tavoitteiseensa, ei kuitenkaan saavuta kaipaamaansa merkityksellisyyden tunnetta. Osittain tämä johtuu siitä, etteivät ihmiset tunne itseään riittävän hyvin. Tällöin on hyvä palata kysymyksiin siitä, kuka minä olen ja mitä minä haluan ja miksi?

Menestyksen perusta on itsetuntemuksessa ja henkilökohtaisessa kasvussa

Tossavainen ja Peltonen kertovat kirjassaan, että yleensä jokainen menestystarina on kasvutarina, jonka pohja ja perusta ovat itsetuntemuksessa. Mitä menestys sitten on? Se voi tarkoittaa monia asioita, mutta positiivisen itsensä johtamisen yhteydessä se tarkoittaa oman näköisen ja hyvinvointia tukevan elämän elämistä, henkilökohtaista kasvua ja itselle tärkeiden asioiden saavuttamista. Menestystä ei siten mitata tässä yhteydessä ulkoisilla asioilla ja statuksella.

Ihminen meressä auringonlaskun aikaan
Photo by Joshua Earle on Unsplash
Itsetuntemus auttaa kohti merkityksellistä elämää

Positiivisesti itseään johtava henkilö tietää omat vahvuutensa, joista tärkeässä roolissa ovat erityisesti omat luonteenvahvuudet, arvot ja kyvykkyydet, jotka pitävät sisällään muun muassa temperamenttipiirteet. Tällöin on paljon valmiimpi johtamaan itseään ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Toki myös muut laajan vahvuusajattelun osa-alueet, eli kiinnostuksen kohteet, resurssit sekä taidot ja osaaminen, ovat tärkeitä. Näistä kaikista osa-alueista voit lukea lisää aiemmista blogikirjoituksistani täältä ja täältä. Jos omat vahvuudet eivät vielä ole selkeitä, niin niiden tunnistamisesta kannattaa aloittaa.

Kun tunnet vahvuutesi, osaat todennäköisemmin vastata siihen, mitä haluat ja ennen kaikkea miksi haluat. Kun tiedät, miksi haluat jotain, sinulla on avaimet myös merkitykselliseen ja onnellisempaan elämään. Sen lisäksi osaat hallita paremmin stressiä (tiedostat esimerkiksi temperamentin aiheuttamat stressin lähteet) ja kehittää omaa resilienssiäsi.

This is something I know for a fact: You have to work hardest for the things you love most.

― Carol S. Dweck, Mindset: How You Can Fulfil Your Potential

Itsereflektiolla kohti syvempää itsetuntemusta sekä ajatus- ja toimintamallien muutosta

Reflektio on tärkeä apu myös itsetuntemuksen kehittämisessä. Itsereflektio on ajattelutyötä, jossa pohdit tapahtuneita asioita, niiden merkityksiä ja vaikutuksia. Se on oman ajattelun ja toiminnan tietoista tarkkailua. Näin toimien opit tuntemaan omia ajattelu- ja toimintamallejasi. Itsensä tarkkailu vaatii tietoista pysähtymistä ja ajan varaamista omien ajatusten tarkkailulle.

Erityisten hyödyllistä on, jos kykenet ikään kuin astumaan vallitsevasta tilanteesta ulos ja tarkastelemaan eli reflektoimaan tilannetta ”ulkopuolisena”. Tästä toimintamallista käytetään nimitystä transformaatio, ja se muuttaa tapaamme, jolla luomme merkitystä ja tarkastelemme maailmaa. Käytännössä se auttaa päästämään irti epäsuotuisista ajattelumalleista, ajattelemaan itsenäisemmin, kehittämään itsetuntoa, oma-aloitteellisuutta ja kykyä itsenäisiin päätöksiin. Se myös auttaa ottamaan huomioon useita eri näkökulmia.

Saatat nyt miettiä, tarvitseeko minun pysähtyä tunneiksi meditoimaan ja pohtimaan asioita. Onneksi ei tarvitse. Monesti lyhyet säännöllisesti toistuvat tietoiset pysähtymiset tuovat hyviä tuloksia. Jos olet sitoutunut asiaan, voit joka ilta miettiä miten päiväsi sujui, mitä opit ja mihin haluat panostaa huomenna tai pidemmällä aikavälillä.

Positiivisella itsesi johtamisella kohti itsellesi tärkeitä ja merkityksellisiä tavoitteita

Kun tunnet itsesi ja tiedät mitä haluat ja miksi haluat, voit rohkeasti asettaa itsellesi tavoitteita, jotka auttavat sinua voimaan hyvin ja elämään merkityksellistä ja onnellisempaa elämää. Hyvän itsetuntemuksen johdosta riski päätymisestä väärien asioiden perässä juoksemiseen pienenee. Lisäksi todennäköisyys tavoitteiden saavuttamiseen on suurempi, kun tunnet laajasti omat vahvuutesi. Tällöin osaat myös valita tavoitteita, jotka ovat sinulle itsellesi merkityksellisiä ja sisäisesti motivoivia ulkoisten motivaattorien sijaan.

Millainen tavoite edistää hyvinvointia ja onnellisuutta?

Hyvinvointia ja onnellisuutta edistävät tutkitusti tavoitteet, jotka ovat linjassa arvojesi ja muiden vahvuuksiesi ja sisäisen motivaatiosi kanssa. Tästä näkökulmasta katsoen tavoiteasetanta ja sen eteen työskentely on itseasiassa yksi positiivisen psykologian interventio, ja se on erityinen interventio myös siksi, että sillä on pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia. Omista vahvuuksista käsin asetetut tavoitteet tekevät niistä myös henkilökohtaisesti merkityksellisiä ja niihin sitoutuminen on helpompaa.

Rakennustyömaan seinässä teksti This is how change happens one gesture one person one moment at a time
Photo by David Kiriakidis on Unsplash

Sisäisestä motivaatiosta käsin asetettu tavoite ja sen eteen työskentely lisää motivaatiota, keskittymistä, innostusta, energiaa ja toimintaa. Tällöin se myös auttaa tyydyttämään ihmisen perustarpeita, kuten itsensä toteuttamisen tarvetta.

Onnellisuuden kokemus syntyy siitä, että voimme matkallamme kohti tavoitetta tehdä itsellemme merkityksellisiä ja arvokkaita asioita. Mahdollisesti tavoite palvelee tällöin myös jotain suurempaa yleisinhimillisestä päämäärää. Sen sijaan ulkoisten tavoitteiden eli ulkoisesti motivoivien tavoitteiden tavoittelemisen on havaittu olevan yhteydessä sekä henkiseen että fyysiseen pahoinvointiin.

Vinkkinä vielä, että sinun kannattaa muotoilla tavoitteet myönteiseen muotoon siten, että tavoitteenasi on saavuttaa tai lähestyä jotakin asiaa ennemmin kuin välttää jotakin asiaa. Tämä lisää onnistumisen todennäköisyyttä. Tavoitteita ei myöskään kannata olla kerralla liian montaa.

Mindsetin merkitys tavoitteen asettamisessa ja saavuttamisessa

Tavoitetta asettaessasi saatat huomata pohtivasi, uskallatkohan asettaa unelmissasi siintävää tavoitetta itsellesi. Mieleesi saattaa tulla ajatuksia siitä, että näinköhän minä voisin onnistua siinä, tai että en edes tiedä, mitä kaikkea minun pitäisi osata ja tehdä, jotta voisin saavuttaa unelmoimani tavoitteen.

Kannustan sinua rohkeasti asettamaan itsellesi tavoitteen, joka saattaa jopa tuntua vähän pelottavalta. Meissä jokaisessa on nimittäin hurja määrä käyttämätöntä potentiaalia. Olisihan harmillista jättää sitä käyttämättä. Kerron sinulle seuraavaksi parista tätä näkökulmaa tukevasta tutkimustuloksesta.

Napoleon Hill on tutkinut 20 vuoden ajan menestyksen salaisuutta. Hän huomasi tutkimuksissaan, että menestyjät asettivat rohkeasti tavoitteen tai vision siitäkin huolimatta, etteivät he vielä tavoitetta asettaessaan tienneet, miten sen voisivat saavuttaa.

Kun asetat tavoitteita tällä tavoin rohkeasti, niin saat todennäköisemmin todellisen potentiaalisi käyttöön. Tärkeitä apuvälineitä ovat myös muun muassa sinnikkyys, itsemyötätunto ja kasvun asenne. Carol Dweckin tutkimusten mukaan kasvun asenteessa tärkeämpää kuin usko omiin kykyihin, on usko siihen, että voit kehittää omia kykyjäsi.

Varaudu kuitenkin siihen, että vastoinkäymisiä tulee matkalla vastaan. Kun näin käy, voisiko ajatella niiden olevan epäonnistumisten sijaan mahdollisuuksia kartuttaa osaamistasi?

Positiivisen psykologisen pääoman merkitys tavoitteen asettamisessa ja saavuttamisessa

 

Positiivinen psykologinen pääoma on tärkein pääomanlaji, kun pohditaan onnistumista selittäviä tekijöitä. Se vaikuttaa myönteisesti myös itsensä johtamiseen, työmotivaatioon, työtyytyväisyyteen, työn iloon ja työhön sitoutumiseen. Se myös lisää yrittäjähenkisyyttä ja antaa kilpailuetua.

Psykologinen pääoma koostuu Fred Luthansin mukaan neljästä ulottuvuudesta:

1. Toiveikkuus/tulevaisuususko.

2. Optimismi.

3. Resilienssi/sinnikkyys*ja

4. Itseluottamus/minäpystyvyys.

Positiivista psykologista pääomaa on mahdollista kehittää elämän varrella. Ihmiset, jotka onnistuvat ylläpitämään ja kasvattamaan omaa positiivista psykologista pääomaansa, saavuttavat elämässään enemmän. Heillä on riittävästi uskoa omiin kykyihinsä, jolloin he asettavat itselleen haastavampia tavoitteita ja alkavat pyrkiä niitä kohden sinnikkäästi luovuttamatta eteen tulevista vaativista tilanteista huolimatta.

Positiivinen psykologinen pääoma sisältyy myös Voimakehän resurssit-vahvuudenlajiin. Voit lukea positiivisesta psykologisesta pääomasta lisää täältä.

 

PRIDE-teorian osa-alueet
 

Olen nyt käsitellyt kaikki PRIDE-teorian osa-alueet positiivisen itsensä johtamisen näkökulmasta. Näiden kirjoitusten antamien vinkkien avulla voit johtaa itseäsi kohti hyvinvointia ja itsellesi tärkeitä tavoitteita tai unelmia. Kertauksena vielä kaikki PRIDE-teorian osa-alueet:

P Positive practices – myönteiset käytänteet. Lue tästä.

Relationship enhancement – vuorovaikutus ja yhteistyö. Lue tästä.

Individual attributes – yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen. Lue tästä.

D Dynamic leadership – positiivinen johtaminen.

E Emotional wellbeing – myönteiset tunteet. Lue tästä.

 

Lisäksi suosittelen osallistumaan Voimakehä-valmennukseen, jonka aikana saat kattavan käsityksen omista vahvuuksistasi ja voimavyöhykkeestäsi eli optimaalisesta innostuksen ja kukoistuksen vyöhykkeestä. Voimakehä-valmennuksesta voit lukea lisää täältä.

 

Löydät myös lisää vinkkejä tavoitteiden saavuttamiseen täältä

 

*Ilona Rauhala käänsi resilience sanan sinnikkyydeksi, koska hänen kirjoittaessaan Pääasia-kirjaa, sana resilienssi ei ollut vielä Suomessa yleisessä käytössä.

 

Lähteet:

Heikkilä & Leppänen & Rauhala 2016, Pääasia – Organisaation psykologinen pääoma

Joyllan 2020 luentomateriaali

Leppänen & Rauhala 2017, Johda ihmistä – Psykologiaa johtajille

Peltonen & Tossavainen 2020, Psyykkinen valmennus

Wenström 2020, Positiivinen johtaminen.

1 thought on “Positiivinen itsensä johtaminen ajatteluna ja toimintana (D)”

  1. Pingback: Positiivinen itsensä johtaminen ja yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen (I) - Cloudbalance Oy

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti, niin jutellaan lisää.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Vieritä ylös