fbpx

Järeät hyvinvoinnin vahvistajat paremman työelämän ja oman hyvinvoinnin lähteenä 2/3

Tämä kirjoitus on jatkoa edelliseen blogikirjoitukseeni, joka pohjautui pääosin Sanna Wenströmin ja Laura Halosen pitämään VOIMAKEHÄ®-lisenssivalmennukseen.

Jos voimakehäajattelu ei ole sinulle tuttu, niin voimakehäteorian ydin on seuraava:

”Kun ihminen voi toimia työssään ja elämässään alueella, jossa vahvuuksien eri lajit kohtaavat, toimii hän voimavyöhykkeellään, joka on innostuksen ja kukoistuksen optimaalinen vyöhyke (Niemic, 2018; Mayerson, 2015).” (Wenström 2020, ja Halonen & Wenström 2021.)

Voimakehään kuuluu kuusi osa-aluetta, jotka ovat luonteenvahvuudet, arvot, kyvykkyydet, kiinnostukset, osaaminen ja resurssit (Halonen & Wenström 2021.) Seuraavaksi käsittelyssä on arvot, kyvykkyydet ja resurssit. Myöhemmin julkaistavassa kirjoituksessa käsittelen taitojen ja osaamisen sekä kiinnostuksen osa-alueet.

Arvot ja merkityksellisyys

Arvot ovat osa voimakehää, koska arvot ohjaavat valintoja, päätöksentekoa, ajan, rahan ja muiden resurssien panostamista. Arvot myös luovat merkityksellisyyttä ja ohjaavat elämän suuntaa. (Halonen & Wenström 2021.)

Arvot ovat osana päivittäistä toimintaamme yksilöinä, ammattilaisina, johtajina ja organisaatioina. Emme välttämättä aktiivisesti ajattele arvoja, mutta ne näkyvät meidän ajattelussamme, tunteissamme ja toiminnassamme. Edellä käsitellyt luonteenvahvuudet sisältävät myös arvoja. VIA-testin nimikin tulee englanninkielisistä sanoista Values In Action. (Halonen & Wenström 2021.)

Käytännössä arvot tarkoittavat sitä, mitä pidämme arvokkaana. Näin ollen itse kunkin omat arvot vaikuttavat siihen, mihin suuntaamme oman innostuksemme ja mihin sitoudumme. Kun voimme suunnata tekemisemme siihen, mitä arvostamme, koemme merkityksellisyyttä, koska teemme silloin työtä jonkin itseä suuremman päämäärän eteen. Arvot ja merkityksellisyys ovatkin vahvasti sidoksissa toisiinsa. (Wenström 2020, ja Halonen & Wenström 2021.)

Voimavyöhykkeellä toimiminen edellyttää, että yksilö voi työssään toteuttaa itselleen tärkeitä arvoja. (Wenström 2020.)  Sen vuoksi kannustan miettimään, miten omat arvosi sopivat yhteen organisaatiosi arvoihin. Olen joskus itse havainnut, että näiden välinen arvoristiriita voi aiheuttaa haasteita ja ikäviä tunnetiloja. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että rehellisyys on yksi luonteenvahvuuksistani. Tällöin on nimittäin erityisen vaikeaa toimia vastoin omia arvojaan (Halonen & Wenström 2021).

Kyvykkyydet

Kyvykkyydet ja lahjakkuudet viittaavat ominaisuuksiin, jotka ovat synnynnäisiä, perinnöllisiä ja melko pysyviä. Niihin sisältyvät sekä synnynnäiset temperamenttipiirteet että luontaiset ajattelutaipumukset. Näitä ominaisuuksia ei useinkaan ole mahdollista kääntää täysin päinvastaiseksi. Sen sijaan tunnistettuamme omat ominaisuutemme, voimme kehittää omia ajattelu- ja toimintatapojamme tarkoituksenmukaisemmaksi. Ympäristötekijöistä, kuten kulttuurista, riippuen jokin taipumus voi olla joko vahvuus tai heikkous. Tässä omien ajattelu- ja toimintatapojamme kehittämistyössä voimakehäajattelun keskiössä ovat muut vahvuutemme. Esimerkiksi räiskähtelevää temperamenttia auttaa tasapainottamaan harkitsevuuden luonteenvahvuus. (Wenström 2020, ja Halonen & Wenström 2021.)

Kyvykkyydet ja lahjakkuudet ovat raakamateriaalia osaamisen kehittämiselle. Luontaiset kyvykkyydet eivät kerro taidoistamme, osaamisestamme, mutta ne auttavat meitä ymmärtämään, miksi jonkin asian tekeminen on meille luontevaa ja helppoa. (Wenström 2020.)

Kuten aiemmassa blogikirjoituksessa mainitsin, niin luonteenvahvuuksiini kuuluu sosiaalinen älykkyys, joka Garnerin moniälykkyysteorian mukaan luetaan myös yhdeksi lahjakkuuden lajiksi. Lahjakkuudet ovat voimakehässä myös osana kyvykkyyksien osa-aluetta. Luonteenvahvuutena sosiaalinen älykkyys on laajempi käsite, ja sisältää myös tunneälykkyyden ja persoonallisen älykkyyden, joka tulee lähelle itsetietoisuutta ja -reflektiota. (Halonen & Wenström 2021.)

Esimerkki kyvykkyyksien hyödyntämisestä

Sosiaalinen älykkyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisin esimerkiksi synnynnäisesti kyvykäs business coach, vaan tarvitsen lisäksi business coaching opintoja harjoitteluineen. Sosiaalinen älykkyys kuitenkin tukee vahvasti kehittymistäni business coachiksi. Luonteenvahvuuksiini kuuluu myös sinnikkyys, joka on myös yksi temperamenttipiirre. Se auttaa minua jatkamaan esimerkiksi business coaching opintoja. Kehittymiseni tukena toimii myös laaja liiketaloudellinen osaaminen ja 20 vuoden työkokemus yritysmaailmasta. Nämä itseäni koskevat esimerkit havainnollistavat sitä, miten eri vahvuuksien lajit linkittyvät yhteen ja muodostavat osan minun voimavyöhykkeestäni.

Resurssit

Resurssit eli eri pääomanlajit ovat aineellisia tai aineettomia tekijöitä, jotka mahdollistavat esimerkiksi opiskelun ja työnteon. Ne vaikuttavat myös hyvinvointiimme. (Wenström 2020.)

Resursseja eli pääomia on neljää eri lajia, jotka ovat: psykologinen pääoma, sosiaalinen pääoma, inhimillinen pääoma ja taloudellinen pääoma. Jokaista pääomanlajia on myös mahdollista kehittää. (Rauhala 2017).

Psykologinen pääoma on onnistumisen ja menestymisen kannalta kaikkein tärkein pääomanlaji (Rauhala 2017). Se pitää sisällään vähän lähteestä riippuen joko itseluottamuksen, tulevaisuususkon, realistisen optimismin ja sinnikkyyden tai minä-pystyvyyden, optimismin, toivon ja resilienssin. (Rauhala 2017 & Wenström 2020.)

Sosiaalinen pääoma käsittää sen, kenet tunnet eli verkostot, ystävät, muut ihmissuhteet ja lisäksi henkilöbrändin (Wenström 2020). Inhimillinen pääoma kattaa sen, mitä tiedät eli kokemuksen, koulutuksen, ideat tiedot ja taidot. (Rauhala 2017). Taloudellinen pääoma tarkoittaa sitä mitä omistat eli rahan ja muun aineellisen omaisuuden (Rauhala 2017).

Muut resurssit eli pääomat mahdollistavat toisen pääomalajin uudistamisen (Halonen & Wenström 2021). Esimerkkinä tästä voisi olla se, että riittävä taloudellinen pääoma ja psykologinen pääoma (esim. sinnikkyys) edistävät inhimillisen pääoman kehittämisen eli esimerkiksi koulutuksen.

Resurssien tehtävänä on mahdollistaa muiden vahvuuksien käyttäminen. Ne ovat ainoita vahvuuksien lajeja, jotka voivat olla myös ulkoisia, kuten asunto ja kulkuyhteydet (taloudellinen pääoma).

Voimakehäteoriassa resursseihin sisältyvät myös työn voimavarat. Työn voimavaroissa hienointa on se, että ne edistävät työn imua silloinkin, kun työn vaatimukset ovat korkeat. Vahvuuksien käyttö toimii vastaavalla mekanismilla kuin muut työn voimavarat. (Wenström 2020, ja Halonen & Wenström 2021.) Työn voimavaroja voivat olla esimerkiksi kehittymismahdollisuudet, vaikutusmahdollisuudet, esimiehen tuki ja työilmapiiri. (Wenström 2020.) Työnvoimavarat liittyvät läheisesti työn imun teoriaan, jota on tutkinut paljon Jari Hakanen TTL:stä.

Oletko miettinyt, mitkä ovat sinulle ne tärkeimmät resurssit tai mitä resursseja vielä tarvitsisit?

Esimerkki resursseista

Käytän itseäni jälleen esimerkkinä. Minun tärkein resurssini on tällä hetkellä puolison tuki. Se mahdollistaa sen, että voin kehittää toista resurssiani eli tietojani ja taitojani itseäni kiinnostavaan suuntaan. Käytännössä se tarkoittaa positiivisen psykologian opintoja ja business coaching opintoja. Toisena tärkeänä resurssina näen psykologisen pääoman, johon kuuluu esimerkiksi aiemmin mainitsemani luonteenvahvuuteni ja temperamenttini osa-alue, sinnikkyys. Sinnikkyys onkin luonteenvahvuuden ja kyvykkyyden lisäksi myös resurssi osana psykologista pääomaa. Opinnoissani pääsen hyödyntämään esimerkiksi kaikkia edellä mainitsemiani vahvuuksiani, joten nämä opinnotkin ovat minun voimavyöhykkeelläni. Käytännössä se näkyy siten, että opinnot antavat minulle energiaa sen sijaan, että ne kuluttaisivat energiaani.

 

Lähteet:

Halonen, L.& Wenström, S. 2021, VOIMAKEHÄ®-lisenssivalmennus

Rauhala, Ilona 2017, Johda ihmistä – psykologiaa johtajille

Wenström, S. 2020, Positiivinen johtaminen, Keuruu

Voimakehäinfon löydät täältä.

nature, landscape, kaçkars

2 thoughts on “Järeät hyvinvoinnin vahvistajat paremman työelämän ja oman hyvinvoinnin lähteenä 2/3”

  1. Pingback: Miten temperamentti vaikuttaa stressaantumiseen? - Cloudbalance Oy

  2. Pingback: Positiivinen itsensä johtaminen ajatteluna ja toimintana (D) - Cloudbalance Oy

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti, niin jutellaan lisää.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Vieritä ylös