fbpx

Järeät hyvinvoinnin vahvistajat paremman työelämän ja oman hyvinvoinnin lähteenä osa 1/3

Oletko pohtinut, mitkä ovat omat tai kollegasi, ystäväsi tai perheenjäsenesi vahvuudet? Oletko huomannut, että jo pelkkä vahvuuksista puhuminen tuntuu meistä hyvältä ja saa aikaan myönteisiä tunteita?

Vahvuuksien on myös havaittu olevan kestävän työuran keskiössä. TTL:n raportin ”Hyvinvointia työstä 2030-luvulla” mukaan kestävän työuran elementeistä tärkein on se, että työn ja työntekijöiden vahvuuksien, taitojen ja kiinnostuksen kohteet* sopivat yhteen.

Pääsin ilokseni osallistumaan Sanna Wenströmin ja Laura Halosen pitämään VOIMAKEHÄ®-lisenssivalmennukseen. Jos voimakehäajattelu ei ole sinulle tuttu, niin voimakehäteorian ydin on seuraava:

”Kun ihminen voi toimia työssään ja elämässään alueella, jossa vahvuuksien eri lajit kohtaavat, toimii hän voimavyöhykkeellään, joka on innostuksen ja kukoistuksen optimaalinen vyöhyke (Niemic, 2018; Mayerson, 2015).” (Wenström 2020, ja Halonen & Wenström 2021.)        

Voimakehään kuuluu kuusi osa-aluetta, jotka ovat luonteenvahvuudet, arvot, kyvykkyydet, kiinnostukset, osaaminen ja resurssit (Wenström 2020, ja Halonen & Wenström 2021.).

Mitä hyvää vahvuuksien käyttö tuo?

Mitä enemmän henkilö käyttää omia vahvuuksiaan, sitä vähemmän hän kokee negatiivisia tunteita ja stressiä Sen lisäksi, että vahvuuksien käyttö vähentää negatiivisia kokemuksia ja tunteita, se myös tukee hyvinvointia ja hyvää elämää. (Joylla 2020, luentomateriaali.) Käytännössä se näkyy merkityksellisyyden kokemuksena, lisääntyneenä onnellisuutena (eudaimonia), työn ja opiskelun imuna, voimaantumisena ja positiivisen psykologian termein kukoistuksena. (Halonen & Wenström 2021.)

Keskeistä voimakehäajattelussa on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Sen sivutuotteena vahvuuksien käyttäminen parantaa kilpailukykyä ja näkyy viimeisellä rivillä eli tuloksessa. Se johtuu siitä, että vahvuusvyöhykkeellään henkilö toimii parhaimmillaan ja täydessä potentiaalissaan. (Halonen & Wenström 2021.)

Hyvin monesti organisaatioissa keskitytään enimmäkseen henkilöstön osaamiseen ja unohdetaan muut voimakehän osa-alueet. Tämä ei tue optimaalisesti organisaation menestystä, eikä se edesauta yksilön hyvinvointia. (Halonen & Wenström 2021.) Sen vuoksi kannustan kaikkia yksilöitä rohkeasti pohtimaan ja soveltamaan tätä ajattelua itseensä joko itsekseen tai voimakehävalmentajan avustuksella.

Voimakehäajattelu vaatii henkilöltä rohkeutta ja rehellisyyttä itseään kohtaan, koska tarkoituksena ei ole rakentaa ihanneminää, vaan pyrkiä tarkastelemaan, millainen minä oikeasti olen eli millainen on autenttinen minä. (Halonen & Wenström 2021.) Omasta kokemuksesta voin sanoa, ettei se välttämättä ole heti vain helppoa, mutta kun prosessille ja sen mukanaan tuomille muutosmahdollisuuksille rohkeasti antautuu, elämänlaatu muuttuu paljon paremmaksi.

Luonteenvahvuudet 

Voimakehätyöskentelyssä lähdetään liikkeelle luonteenvahvuuksista. Luonteenvahvuusluokittelu perustuu Petersonin ja Seligmanin luokitteluun, jossa keskeistä on kuusi universaalia hyvettä, joiden alle on sijoitettu 24 luonteenvahvuutta, jotka ovat potentiaalisesti olemassa kaikissa ihmisissä. Kaikki vahvuudet näkyvät ajattelun, tunteiden ja toiminnan tasolla. (Halonen & Wenström 2021.)

Omia luonteenvahvuuksiaan voi tarkastella ilmaisen VIA-luonteenvahvuustestin avulla. https://www.viacharacter.org/account/register. Testin voi tehdä englanniksi tai suomeksi.

Tuloslistan alkupäässä (3–7) ovat ne luonteenvahvuudet, jotka ovat henkilölle kaikista ominaisempia. Näitä kutsutaan ydinvahvuuksiksi. Näitä luonteenvahvuuksia kannattaa myös tarkastella 3E-periaatteen avulla.

3E-periaate:

  • Energizing – energisoivatko vahvuudet?
  • Essential – koetko niiden olevan ja olleen aina osa itseäsi?
  • Effortless – tuntuuko niiden käyttö vaivattomalta?

Jos vastaat kyllä, on kyse ydinvahvuudestasi (Halonen & Wenström 2021). Itselläni ydinvahvuuksia ovat ystävällisyys (kindness), yhteistyö (teamwork) ja sosiaaliset taidot/älykkyys (social intelligence), rehellisyys (honesty) ja huumorintaju (humor).

Ydinvahvuuksien jälkeen raportilla seuraavat tukivahvuudet. Tarkastele niitä yksi kerrallaan ja pohdi, mitä niistä huomaat erityisesti käyttäväsi ydinvahvuuksien tukena.

Minulla VIA-testin tuloslistalla on viiden ensimmäisen sijan jälkeen oppimisen ilo (love of learning) ja sinnikkyys (perseverance). Nyt kun niitä tarkastelen, niin itseasiassa ne ovat niin luontaisia, että 3E:n periaatteella ne menevät ydinvahvuuksien joukkoon, vaikka ne eivät olekaan viiden kärjessä. Sen sijaan esimerkiksi reiluus (fairness), näkökulmanottokyky (perspective) ja nöyryys (humility) ovat tukivahvuuksiani.

VIA-testin tuloslistan loppupäässä noin viisi viimeistä luonteenvahvuutta ovat kasvuvahvuuksia. On hyvä huomata, etteivät ne ole heikkouksia, vaan niiden käyttö ei ole meille niin luontaista. Meistä kuitenkin löytyvät myös ne ominaisuudet. (Halonen & Wenström 2021.)

Luonteenvahvuuksia käyttäessä on hyvä muistaa, että liika hyve on pahe. Otetaan tästä esimerkiksi ystävällisyyden luonteenvahvuuden ylikäyttö. Tämä voi ilmetä siten, että jatkuvasti ja liiaksi huomioi muita, jolloin laiminlyö omaa hyvinvointiaan ja tarpeitaan. Vastaavasti luonteenvahvuuksia voi alikäyttää. Ystävällisyyden luonteenvahvuuden alikäyttö voi näkyä siten, että suhtautuu kiireisenä ja väsyneenä toisiin välinpitämättömästi. Kultainen keskitie toimii siten luonteenvahvuuksienkin kohdalla. (Wenström 2020, ja Halonen & Wenström 2021.).

Halutessaan VIA-testin voi tehdä esimerkiksi vuoden välein uudelleen. Tulokset voivat hieman vaihdella elämäntilanteen mukaan ja sen mukaan, mihin luonteenvahvuuteen erityisesti kiinnittää huomiota ja mitä luonteenvahvuutta haluaa itse aktivoida.

Luonteenvahvuuksien suhde muihin voimakehä-vahvuuksiin

Luonteenvahvuudet heijastavat identiteettiämme ja arvojamme. Luonteenvahvuuksien käyttö edistää omaa ja toisten hyvinvointia. (Halonen & Wenström 2021.)

Luonteenvahvuuksia voidaan kutsua myös eteenpäin vieväksi voimaksi. Ne edistävät muiden vahvuuksien hyödyntämistä tai ovat suoraan niihin kytköksissä. Luonteenvahvuuksien on havaittu korreloivan osittain luontaisten kyvykkyyksien kanssa. (Halonen & Wenström 2021.)

Luonteenvahvuuksia käytetäänkin erityisesti kehitettäessä kyvykkyyksistä taitoja (Halonen & Wenström 2021). Kyvykkyydestä kerron myöhemmin lisää.

Käytän edelleen itseäni esimerkkinä, koska esimerkki auttaa hahmottamaan vahvuuksien kokonaisuutta ja niiden yhteyttä toisiinsa.

Itse käytän esimerkiksi ystävällisyyden, yhteistyön ja sosiaalisen älykkyyden luonteenvahvuuksia suorittaessani business coaching opintoja harjoitteluineen ja myös myöhemmin coachingia harjoittaessani.

Käytännössä ystävällisyys voi näyttäytyä esimerkiksi empaattisuutena, myötätuntona ja avuliaisuutena. Sosiaaliset taidot/älykkyys (social intelligence) on puolestaan yksi lahjakkuuden lajeista. Se tukee toimimista erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, koska se auttaa ottamaan huomioon toisten ihmisten tunteet ja parantaa siten vuorovaikutusta. Siihen liittyy lisäksi tunneäly ja myös kyky oman toiminnan, tunteiden, ajatusten ja motiivien tarkasteluun eli reflektioon ja itsetuntemukseen. Yhteistyön luonteenvahvuus näkyy esimerkiksi siten, että kokee yhteistyössä olevan voimaa enemmän kuin pelkässä yksilötyössä. (Wenström 2021.)

Sinnikkyyden olen havainnut olevan hyvinkin hyödyllinen, koska sen avulla olen voinut ponnistella kiinnostukseni ja arvojeni mukaisten asioiden eteen ja kehittää taitojani ja osaamistani. Sinnikkyyteni näkyy myös niin, että teen sen minkä lupaan, enkä jätä asioita puolitiehen.

Oppimisen ilo luonteenvahvuutenani saa aikaan sen, että mielenkiintoni kohteena olevan asian oppiminen on minulle itsessään palkitsevaa ilman ulkoisia motivaatiotekijöitä. Ystäväni sanoi kerran jo vuosia sitten, että kun minä kiinnostun jostain asiasta, niin perehdyn siihen syvällisesti. Tällöin en vielä tiennyt luonteenvahvuuksista mitään, mutta näin jälkeenpäin ymmärrän, että hän tunnisti luonteenvahvuuteni jo tuolloin.

Muita voimakehän osa-alueita käsittelen seuraavissa blogikirjoituksissa.

 

Lähteet:

Halonen, L.& Wenström, S. 2021, VOIMAKEHÄ®-lisenssivalmennus

Joylla 2020, luentomateriaali

TTL:n raportti, Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. https://www.ttl.fi/tiedote-hyvinvointia-tyosta-raportti-2030/

Wenström, S. 2020, Positiivinen johtaminen, Keuruu

*Laajan vahvuusnäkemyksen mukaan taidot ja kiinnostuksen kohteet ovat vahvuuksien lajeja.

 

Photo by Joshua Humpfer on Unsplash

3 thoughts on “Järeät hyvinvoinnin vahvistajat paremman työelämän ja oman hyvinvoinnin lähteenä osa 1/3”

  1. Pingback: PERMAV-malli ja luonteenvahvuudet - Cloudbalance Oy

  2. Pingback: Mitä ovat luonteenvahvuudet ja miten ne liittyvät työhön? - Cloudbalance Oy

  3. Pingback: Mitä realistinen optimismi tarkoittaa osana psykologista pääomaa? - Cloudbalance Oy

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti, niin jutellaan lisää.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Vieritä ylös