fbpx
Miten temperamentti vaikuttaa stressaantumiseen

Miten temperamentti vaikuttaa stressaantumiseen?

Tässä kirjoituksessa kerron sinulle, miksi temperamenttipiirteistä ja niiden välisistä eroista kannattaa kiinnostua ja miten temperamentti vaikuttaa stressaantumiseen? Temperamenttipiirteistä kannattaa kiinnostua sen vuoksi, että niiden ymmärrys auttaa itsetuntemuksen parantamisessa. Tällöin selkenee, miksi jokin asia tuottaa iloa ja energiaa sekä miksi jokin asia voi tuntua vastenmieliseltä ja kuormittavalta. Siitä on hyötyä myös toisten ihmisten käyttäytymistapojen ymmärtämisessä. 

Miten temperamentti vaikuttaa stressaantumiseen? 

Temperamentin ja stressin välinen yhteys toimii kolmen eri mekanismin kautta. Palataan niihin hieman myöhemmin ja selvitetään ensin tarkemmin, mitä temperamentilla ja stressillä tarkoitetaan. 

Miten temperamentti vaikuttaa stressaantumiseen2
Photo by Suresh Ramamoorthy on Unsplash

Mitä temperamentti on?

Temperamentilla tarkoitetaan synnynnäisiä taipumuksia, jotka selittävät ihmisen käytöstä eli toimintatyyliä tai tapaa reagoida. Temperamentti ei kerro mitä tai miksi ihminen tekee, vaan se kertoo, miten ihminen sen tekee. Temperamentilla määritellään ihmisten välisiä käyttäytymiseroja. Otetaan tästä käyttäytymiserosta esimerkiksi sosiaalisuus. Kaikki ihmiset kaipaavat toisten seuraa, mutta jotkut selvästi enemmän kuin toiset. Tätä eroa selittää temperamenttien erilaisuus.

Temperamenttitutkimusta on Suomessa tehnyt erityisesti Liisa Keltikangas-Järvinen. Hän on jaotellut temperamentin käyttäytymistyyleinä kymmeneen eri jatkumoon, jotka ovat:

  • aktiivisuus eli touhukkuus ja nopea liikkeisyys vs. rauhallisuus ja huolellisuus,
  • rytmisyys eli säännöllinen elämänrytmi ja järjestelmällisyys vs. epäsäännöllinen ja -järjestelmällinen,
  • lähestyminen vs. vetäytyminen uusissa tilanteissa,
  • sopeutuminen eli joustavuus vs. hitaampi sopeutuminen,
  • reagointi- eli responsiivisuuskynnys eli nopea vs. hidas reagointi sensorisiin tai emotionaalisiin ärsykkeisiin sekä herkkätunteisuus vs. laimeat tunnetilat,
  • intensiivisyys eli reaktioiden voimakkuus esim. voimakas, äänekäs ja intensiivinen tunneilmaisu vs. päinvastoin,
  • sensitiivisyys eli herkkä esim. melulle ja valolle vs. ei herkkä,
  • mieliala eli yleensä myönteinen vs. kielteinen mieliala,
  • häirittävyys eli häiriintyykö ympäristön tapahtumista vs. unohtaako ympäristön keskittyessä ja
  • tarkkaavuuden kesto ja sinnikkyys.

On hyvä huomioida, etteivät temperamenttipiirteet ole joko tai tyyppisiä ominaisuuksia, vaan ne ovat jatkumoita. Jokainen meistä sijaitsee jollakin kohtaa jokaista jatkumoa. Yksittäinen temperamenttipiirre saa tarkemman merkityksensä vasta osana kokonaisuutta. Esimerkiksi sinnikäs ihminen, jolla on myös joustavuutta, on ihan erilainen kuin sinnikäs ihminen, joka on joustamaton. Toisen temperamenttipiirteen merkitys voi olla jopa niin suuri, että sinnikkyyden temperamenttipiirrettä voi olla jopa vaikea tunnistaa.

 

Mitä on stressi ja mikä sitä aiheuttaa?

Stressillä tarkoitetaan nykyään montaa hyvin erilaista asiaa. Seuraava stressitilan kuvaus pohjautuu Liisa Keltikangas-Järvisen määrittelyyn.

Stressitila on epäsuhtaa ihmiseen kohdistuvien vaatimusten ja käytettävissä olevan kapasiteetin tai resurssien välillä, mikä ilmenee ikävänä ja ahdistavana tunteena siitä, ettei ihminen koe selviytyvänsä tai ei oikeasti selviydy siitä tilanteesta. Tilanteen ei tarvitse olla todellinen, vaan jo pelkkä tunne ristiriidasta riittää stressitilan syntymiseen. Tosin sitä edellyttää aina se, että ihminen haluaisi selvitä tilanteesta ja vastata hänelle asetettuihin tai itse asettamiinsa odotuksiin.

Syy tähän ristiriitakokemukseen voi johtua hyvin moninaisista eri asioista. Työssä näitä asioita ovat esimerkiksi:

  • Osaamattomuus eli jossain työn osassa voidaan tarvita sellaista osaamista, mitä työntekijällä ei ole. Pelko tällaiseen tilanteeseen joutumisesta voi seurata koko ajan mukana, jolloin jo pelkkä mukana kulkeva pelko tuottaa stressiä. Kiireinen tilanne ja henkilön vajaavaisen osaamisen samanaikainen tarve voi lopulta muodostua ylipääsemättömäksi, jolloin ihmisestä tuntuu, että nyt on raja vastassa.
  • Emotionaaliset tai fyysiset syyt eli elämäntilanteen tai terveydentilan aiheuttama väsymys tai energian puute.
  • Investointien ja saavutusten välinen ristiriita, jolloin ihmisellä on riittävästi resursseja, mutta hän kokee investoimiensa resurssien määrän suhteessa suureksi siihen, mitä hän investoinnillaan saavuttaa.
  • Tavoitteen ja viritystilan välinen ristiriita, jolloin emotionaalinen ja tai fyysinen viritystila on liian korkea tai matala, ja suoritus heikkenee kyseisen tilan vuoksi. Liian matalassa viritystilassa ihminen ei tahdo sietää asioita, joita ei koe kiinnostaviksi. Liian matala viritystila yhdistyy usein myös stressin viimeiseen asteeseen eli loppuunpalamiseen. Liian korkea viritystila taas saa aikaan sen, että ihmisen sietokyky laskee ja tällöin herkästi hermostutaan kollegalle asiasta, joka ei tavallisessa tilanteessa aiheuttaisi juurikaan reaktioita. Viritystilaan palataan vielä myöhemmin.
  • Yksilön subjektiivinen arvio (appraisal) itsestään, kapasiteetistaan ja mahdollisuuksista selviytyä käsillä olevasta tehtävästä. Arvio voi heittää todellisuuden kanssa paljonkin kumpaan vain suuntaan. Tämä liittyy osittain myös itsetuntoon ja itseluottamukseen.
Miten temperamentti vaikuttaa stressaantumiseen4
Photo by Raimond Klavins on Unsplash

Temperamentin ja stressin yhteys

Temperamentti ilmenee selvimmin niin sanotuissa ääritilanteissa, mutta jo arkipäivässä voit tehdä havaintoja siitä, miten erilaiset asiat saavat ärsyyntymisen ja kuormitusta aikaan eri ihmisillä. Temperamentti siis selittää sitä, miksi sama asia on toiselle stressiä aiheuttava ja toiselle mieluinen haaste. Temperamentti ja stressi liittyvät toisiinsa kolmen erilaisen mekanismin kautta, jotka ovat:

  • viritystila
  • ympäristön huono yhteensopivuus ja
  • synnynnäinen stressiherkkyys.
Temperamentti ja viritystila

 

Korkea sisäinen viritystila

Aiemmin todettiin, että stressi voi muodostua tilanteen vaativuuden ja ihmisen viritystilan välisestä epätasapainosta. Silloin emotionaalinen ja tai fyysinen viritystila on joko liian korkea tai matala suhteessa tilanteeseen, ja suoritus heikkenee kyseisen tilan vuoksi. Tässä yhteydessä temperamentti vaikuttaa sekä siihen, miten voimakkaasti ihminen tilanteen kokee, että siihen, miten voimakas ihmisen viritystila on.

Intensiivisyys vaikuttaa ihmisen viritystilan perustasoon. Jos se on korkea, ihminen ilmaisee ilot ja surut äänekkäästi sekä on normaalitilanteessakin kiihtyneenä ikään kuin juuri olisi tapahtumassa jotain. Tällöin viritystilalla on taipumuksena olla usein korkea ja se voi johtaa epäsuhtaan tilanteen kanssa.

Reaktiivisuudella tarkoitetaan, kuinka voimakkaasti ihminen tilanteen kokee. Korkea reaktiivisuus voi näkyä ”ylikierroksina” ja kielteisyytenä. Tällöin ihminen helposti tuntuu hyökkäävältä tai puolustautuvilta. Reaktio vaikuttaa myös liioitellulta suhteessa asiaan. Tällöin viritystila on myöskin korkea.

Korkea perusviritystila ilmenee seuraavilla temperamenteilla: introversio ja matala elämyshakuisuus sekä korkea reaktiivisuus. (Myös heidän stressitasonsa on voimakas haastavissa elämäntilanteissa, kuten kuoleman tapaukset, katastrofit ja traumaattiset kokemukset.)

 

Matala sisäinen viritystila

Matala perusviritystila liittyy ekstroversioon ja elämyshakuisuuteen sekä matalaan reaktiivisuuteen. Tällöin ihminen tarvitsee jatkuvasti ulkopuolisia ärsykkeitä, koska hiljaisuus ja tapahtumattomuus voi tuntua stressaavana. Heille voimakkaan stressitilan saa siten aikaan ärsykkeiden vähäisyys, yksinäisyys ja eristäytyneisyys.

Jos matalan viritystilan ihmisen tavoitteet ovat liian korkealla suhteessa viritystilaan niin, ettei hän saa itsestään irti odotettua tai itse toivomaansa suoritusta, se näyttäytyy työssä loppuunpalamisena. Sitä ennen henkilön viritystila on todennäköisesti noussut liian korkealle, siten että se on häirinnyt työn tekemistä. Sitä kompensoidakseen henkilö on työskennellyt entistä kovemmin, kunnes on uupunut. Matalassa viritystilassa loppuunpalaneen henkilön on vaikea kestää esimerkiksi työpaikan kokouksia, joissa käsitellään pelkkiä rutiiniluonteisia asioita.

 

Temperamentti ja ympäristö eli Goodness of fit ja poorness of fit

Thomas ja Chess ovat luoneet käsitteet goodness of fit ja poorness of fit. Ensin mainitussa ihmisen temperamentti ja ympäristö sopivat hyvin yhteen ja jälkimmäisessä ne sopivat huonosti yhteen, josta muodostuu helposti stressiä. Kummassakaan tilanteessa ihmisessä tai ympäristössä ei ole vikaa, mutta niiden yhteensopivuus on joko hyvä tai huono. Goodness of fit -tilanteessa oma temperamenttipiirre voi olla kyvykkyys (voimakehässä yksi vahvuuslaji) ja poorness of fit -tilanteessa se voi olla stressin aihe. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että pienestä temperamentin ja työn välisestä ristiriidasta voi kehittyä isoja tehottomuus- ja työviihtyvyysongelmia.

On hyvä huomioida, että mille tahansa temperamentille löytyy ympäristö, jonka kanssa hänen ominaisuutensa ovat ristiriidassa. Näin ollen temperamentteja ei voida arvottaa hyviksi tai huonoiksi, mutta toisessa ympäristössä tietty temperamenttipiirre on hyödyllinen – jopa kyvykkyys (eli vahvuus voimakehässä) ja toisessa ympäristössä sama piirre voi tuottaa vaikeuksia. Ei myöskään voida sanoa, että ympäristö tai työ on yleisesti stressaava, koska kuormitus aiheutuu eri temperamenteille eri asioista.

 

Temperamentti ja synnynnäinen stressiherkkyys

Aikuisen stressiherkkyyteen vaikuttaa kuitenkin temperamenttipiirteistä mielialan laatu eli emotionaalinen sävy) ja edellä kuvattu reaktioiden voimakkuus eli intensiivisyys.

Kertauksena vielä, että reaktioiden intensiivisyys voi olla voimakasta tai matalaa tai jotain siltä väliltä. Voimakkaasti reagoiva ilmaisee ilot ja surut voimakkaasti, äänekkäästi ja intensiivisesti. Matalasti reagoivalla on laimea tunneilmaisu, tasainen, eikä hän ilmaise helposti mitään tunteita.

Meilialan laatu voi olla myönteinen tai kielteinen tai jotain siltä väliltä. Myönteisesti suhtautuva suhtautuu sekä asioihin että ihmisiin positiivisesti ja on yleensä hyvällä tuulella. Kielteisesti suhtautuva suhtautuu asioihin ja ihmisiin pääsääntöisesti negatiivisesti ja voi olla usein pahantuulinen.

Erityisesti stressiherkkyydelle altistuvat henkilöt, joiden mielialan laatu on usein negatiivinen ja jotka reagoivat asioihin intensiivisesti, mikäli varhaislapsuudessa ympäristö ei ole osannut antaa oikeanlaista turvaa. Muut temperamenttipiirteet puolestaan määrittävät sen, mikä itse kullekin tuottaa stressiä.

Miten temperamentti vaikuttaa stressaantumiseen3
Photo by Deepthi Selvaraj on Unsplash

Miten temperamentti vaikuttaa stressaantumiseen ja miten se toimii stressin aiheuttajana?

Tässä on muutamia esimerkkejä siitä, miten erilaiset temperamenttipiirteet toimivat stressin aiheuttajina.

Temperamentiltaan sensitiiviset ihmiset kuormittuvat esimerkiksi melusta. Kuormituksen määrä on sitä suurempi, mitä suurempi on hänen edellä mainittu stressiherkkyys.

Sopeutuvuus temperamenttipiirteenä puolestaan liittyy muutokseen. Jos sopeutuminen on matalaa eli hidasta, niin muutokset aiheuttavat kuormitusta. Tässäkin kuormituksen määrään vaikuttaa edellä mainittu stressiherkkyys.

Henkilöt, joilla on matala häiriintyvyys, hyötyvät erityisesti hiljaisesta ympäristöstä, puhelimen laittamisesta äänettömälle ja sähköpostin sulkemisesta. Olet ehkä nähnyt jonkun henkilön käyttävän kuulosuojaimia avokonttorissa. Hän todennäköisesti häiriintyy helposti. Kun taas päinvastaisella temperamentilla varustettu henkilö pystyy keskittymään ympäristön tapahtumista huolimatta ja saattaa kaivata taustaääniä tai musiikkia.

Temperamentiltaan aktiivinen henkilö kuormittuu herkemmin, jos hänen työnsä vaatii rauhallista ja huolellista työskentelytyyliä ja vastaavasti rauhallinen henkilö kuormittuu, jos hänen työnsä vaatii vauhdikkuutta ja suurpiirteisyyttä.

Rytmisyys temperamenttipiirteenä näkyy säännöllisenä elämänrytminä ja järjestelmällisyytenä. Näin rytmisyys vaikeuttaa vaihteleviin työaikoihin sopeutumista. Matalan rytmisyyden omaava on todella joustava myös työajoissa, eikä vaadi säännöllisyyttä eikä järjestelmällisyyttä. Hänelle taas oletus järjestelmällisyydestä on kuormittavaa.

 

Temperamentti ja työelämä – onko vika työssä vai sen tekijässä?

Keltikangas-Järvinen suosittaa, ettei stressitestausta kannata tehdä työelämässä, koska ihmisille kuitenkin aiheuttavat stressiä eri asiat. Valinnat työtehtävään kannattaa hänen mukaansa tehdä asiantuntijuuden ja osaamisen perusteella. Hänen mukaansa aika harvassa tehtävässä stressinsietokyky olisi sitä tärkeämpää.

Sen sijaan hän kannustaa muokkaamaan työskentelyolosuhteita siten, että ammattitaitoiset osaajat pystyvät tuomaan parhaan osaamisensa esiin. Hänen näkemyksensä on, että jos työ muodostaa hyville asiantuntijoille stressin, niin vika on enemmin työssä kuin sen tekijässä, koska työn rakennetta voidaan muokata siten, että se sopisi paremmin tekijälleen. Pahimmillaan työn rakenne voi olla sellainen, että se ylläpitää pientä stressiä, vaikka itse työ ei sitä aiheuttaisi.

 

Itsetuntemuksen edut

Jokaisen kannattaa olla tietoinen omasta temperamentistaan, koska se auttaa itsetuntemuksen kasvattamisessa. Hyvä itsetuntemus auttaa ymmärtämään omia kuormitustekijöitä ja mahdollisuuksien mukaan myös muokkaamaan omaa työtä itselle paremmin sopivaksi, jotta goodness of fit toteutuisi mahdollisimman hyvin. Tietoisuus temperamenteista on tärkeää myös ihmisten erilaisuuden ymmärtämisen näkökulmasta.

Temperamentti vaikuttaa myös stressistä selviytymiseen. Se näkyy ennen kaikkea siinä, miten henkilö pyrkii selviämään stressistä. Ekstrovertti ja elämyshakuinen pyrkii ratkomaan tilannetta toiminnalla tai tekemään jotain, mikä ei välttämättä edes liity tilanteeseen. Introverteille on taas luontevampaa kääntyä sisäänpäin ja vetäytyä tilanteesta sekä mahdollisesti käsitellä emootioita, mutta enemmin itsekseen tai jonkun henkilön tai henkilöiden kanssa kuin puhua niistä kaikille, jotka haluavat kuunnella. Näin ekstrovertille ja introvertille sopivat erilaiset stressinhallinnan keinot. Itsetuntemus auttaa valitsemaan itselle sopivimmat tavat.

 

Miten temperamenttien erilaisuus vaikuttaa ihmissuhteisiin?

Temperamentti vaikuttaa monella tapaa myös ihmissuhteisiin, koska temperamenttierot aiheuttavat ymmärtämisongelmia ja vääriä tulkintoja. Ihmisillä on nimittäin taipumuksena arvioida toisen käyttäytymistä sen mukaan, miten itse toimisi vastaavassa tilanteessa. Temperamentista riippuen toimintatavathan voivat olla hyvinkin vastakkaisia.

Otetaan tästä esimerkiksi temperamenttipiirre rytmisyys. Korkeasti rytminen esimies saattaa jatkuvasti antaa uusia ohjeita tai lomakkeita, jotka saattavat matalan rytmisyyden alaisesta tuntua jopa ”kiusaamiselta”. Vastaavasti matala rytminen esimies tuntuu epäjärjestelmälliseltä ja mahdollisesti jopa tiedon panttaajalta korkea rytmisestä alaisesta, koska esimies ei tykkää eikä siksi tee systemaattista työn suunnittelua.

Sensitiivisyys voi puolestaan vaikuttaa siten, että matalan sensitiivisyyden omaava henkilö voi kärsiä jatkuvasta pienestä vaikkapa jonkin laitteen aiheuttamasta äänestä. Korkean sensitiivisyyden ihminen puolestaan ihmettelee, miten toinen jaksaa koko ajan valittaa noin mitättömän pienestä asiasta.

 

Kertaus – miten temperamentti vaikuttaa stressaantumiseen

Stressillä ja temperamentilla on siis yhteys kolmen eri mekanismin kautta, jotka ovat:

  • viritystila
  • ympäristön huono yhteensopivuus ja
  • synnynnäinen stressiherkkyys.

Ymmärrys temperamenttipiirteistä ja niistä johtuvista toimintatapojen eroavaisuuksista sekä ymmärrys temperamentin vaikutuksesta stressaantumiseen on hyödyllistä niin itsensä johtamisen näkökulmasta kuin ihmissuhteiden ylläpidossa ja yhteistyötä tehdessä.

Tunnistitko jo omat temperamenttipiirteesi? Miten temperamentti vaikuttaa stressaantumiseen sinun kohdallasi? Entä tunnistitko kollegoiden tai läheistesi temperamenttipiirteitä?

 

Lue seuraavaksi stressinhallinnasta täältä. Voimakehästä voit lukea lisää täältä ja täältä.

 
Lähteet:

Keltikangas-Järvinen 2008. Temperamentti, stressi ja elämänhallinta.

Keltikangas-Järvinen 2016. Hyvät tyypit – temperamentti ja työelämä.

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti, niin jutellaan lisää.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Vieritä ylös