Järeät hyvinvoinnin vahvistajat paremman työelämän ja oman hyvinvoinnin lähteenä 3/3

Tämä kirjoitus on jatkoa kahteen edelliseen blogikirjoitukseeni, jotka pohjautuivat pääosin Sanna Wenströmin ja Laura Halosen pitämään VOIMAKEHÄ®-lisenssivalmennukseen.

Tässä vielä kertauksena voimakehäteorian ydin:

”Kun ihminen voi toimia työssään ja elämässään alueella, jossa vahvuuksien eri lajit kohtaavat, toimii hän voimavyöhykkeellään, joka on innostuksen ja kukoistuksen optimaalinen vyöhyke (Niemic, 2018; Mayerson, 2015).” (Wenström 2020, ja Halonen & Wenström 2021.)        

Voimakehään kuuluu kuusi osa-aluetta, jotka ovat luonteenvahvuudet, arvot, kyvykkyydet, kiinnostukset, osaaminen ja resurssit (Halonen & Wenström 2021.) Seuraavaksi käsittelyssä ovat taidot ja osaaminen sekä kiinnostukset. Muut voimakehän osa-alueet olen käsitellyt aikaisemmissa blogikirjoituksissani.

Työelämätaidot ja osaaminen

Tämä osa-alue on työelämässä tutuin vahvuuksien laji, johon myös kiinnitetään eniten huomiota. Voimakehäteoriassa niillä tarkoitetaan sellaisia vahvuuksia, joita kuka tahansa voi kehittää. (Halonen & Wenström 2021.)

Taitojen ja osaamisen kehittämisessä tukena voi käyttää luonteenvahvuuksia kuten oppimisen iloa ja sinnikkyyttä. (Halonen & Wenström 2021.)

Vastaavasti luontainen kyvykkyys jollakin osa-alueella helpottaa osaamisen kehittämisessä (Halonen & Wenström 2021). Itselläni oleva loogisen ajattelun kyky on auttanut minua kirjanpitotaidon opettelussa, vaikka en ole matemaattisesti lahjakas.

Myös seuraavaksi käsiteltävät kiinnostuksen kohteet ja aiemmin käsitellyt arvot toimivat motivaattorina osaamisen kehittämiselle. Edellä kuvatut resurssit puolestaan toimivat mahdollistajina osaamisen kehittämiselle. (Halonen & Wenström 2021.)

On hyvä huomata, että vahvuuksien käytön tuoma innostus ja työn imu ovat elinikäisen oppimisen edellytys. (Halonen & Wenström 2021). Tämä linkittyy kestävään työuraan. Kuten ensimmäisessä kirjoituksessa kerroin, niin TTL:n raportin ”Hyvinvointia työstä 2030-luvulla” mukaan kestävän työuran elementeistä tärkein on se, että työn ja työntekijöiden vahvuuksien, taitojen ja kiinnostuksen kohteet* sopivat yhteen. Raportilla kestävän työuran elementeistä heti kakkosena vahvuuksien jälkeen, on jatkuva oppiminen ja uudistuminen.

Uuden oppiminen ja osaamisen kehittäminen on vaivatonta, kun henkilö on aiheesta kiinnostunut. Tästä esimerkkinä omalta osaltani jo kerroinkin, että positiivisen psykologian ja business coaching opinnot ovat tuntuneet todella vaivattomilta, kun opintojen aihe sijoittuu omalle voimavyöhykkeelleni. Käytännössä olenkin saanut opinnoista virtaa sen sijaan, että ne olisivat rasittaneet minua.

Mitkä ovat itsellesi tärkeimmät työelämässä tarvitsemasi taitosi ja osaamisesi? Mitä taitoja ja osaamista haluaisit vielä kehittää?

Itselleni tärkein osaaminen on suorittamieni tutkintojen pohjalta saamani laaja liiketaloudellinen osaaminen ja yrityselämästä saamani 20 vuoden kokemus erilaisista tehtävistä. Nämä mahdollistavat esimerkiksi oman yritystoiminnan. Lisäksi taidot ja osaaminen toimivat hyvänä tukena nyt harjoitellessani ja myöhemmin toimiessani business coachina.

Osaamisidentiteetin kirkastaminen on tärkeää

Tähän vahvuuksien osa-alueeseen liittyy myös osaamisidentiteetin käsite. Se tarkoittaa omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamista ja jäsentämistä suhteessa työelämän odotuksiin ja mahdollisuuksiin. Oman osaamisidentiteetin kirkastaminen on entistä tärkeämpää, koska tulevaisuudessa työtehtävät ja työskentelytavat moninaistuvat, eikä osaaminen ole enää välttämättä sidoksissa yhteen ammattiin tai työtehtävään. (Wenström 2020.)

Oletko pohtinut, missä kaikissa eri tehtävissä voisit toimia nykyisten taitojesi ja osaamisesi ansiosta? Kun pohdit omaa osaamistasi ja osaamisidentiteettiäsi, huomaathan, että taitoja ja osaamista voi kehittää myös vapaa-ajalla.

Kiinnostukset intohimon lähteenä

Kiinnostukset ovat intohimomme lähde ja tuovat virtaa työhön ja innostavat oppimaan. Ne myös suuntaavat muiden vahvuuksien käyttöä. Kiinnostukset tuovat elämään sisältöä ja vahvistavat henkilökohtaista hyvinvointia. Kiinnostuksen kohteita kannattaa tarkastella ilman nykyisiä työelämän rajoitteita eli huomioida myös potentiaaliset uudet kiinnostuksen kohteet ja harrastustoiminta. (Wenström 2020 ja Halonen & Wenström 2021.)

Kiinnostuksen kohteet voivat muuttua (Wenström 2020 ja Halonen & Wenström 2021.) Sen vuoksi suosittelenkin aina aika ajoin tarkastelemaan niitä uudelleen, koska arjen pyörityksessä sitä helposti urautuu samaan vanhaan.

Kiinnostusten kohteiden kautta voi myös löytyä uusia tapoja tuunata omaa työtään. Kiinnostusten tutkiminen ruokkiikin sisäistä motivaatiota. (Halonen & Wenström 2021.) Käytännössä se voisi näkyä esimerkiksi johonkin oman toimenkuvan ulkopuoliseen projektiin hakeutumisena. Yhtä lailla se voi saada aikaan isomman urasuunnittelupohdinnan käyntiin. Vaikka välittömästi ei olisikaan mahdollista tehdä suuria muutoksia, niin asiaan kannattaa oman hyvinvoinnin vuoksi kuitenkin käyttää aikaa ja pohtia, mitkä muutokset olisivat minulle mahdollisia pitkällä aikajänteellä ja mitä voisin tehdä jo nyt asiaa edistääkseni.

Esimerkki uran uudelleen suuntauksesta

Itseni kohdalla kiinnostusten kohteiden pohtiminen sai isomman projektin käyntiin. Oikeastaan alku tälle projektille oli jo 20 vuotta sitten, kun pohdin, suuntaanko opintoni enemmän taloudelliselle puolelle vai johtamiseen ja henkilöstöhallintoon. Päädyin valitsemaan pääsuunnaksi taloudelliset opinnot, koska ne sujuivat minulta hyvin loogisen ajattelun kyvykkyyden turvin. Lisäksi minua motivoi sillä hetkellä se, että niiden avulla työllisyys olisi todennäköisemmin turvattu. Sivuaineena opiskelin johtamista ja henkilöstöhallintoa. Olen kyllä kiitollinen siitä, että osaan ja ymmärrän talouspuolta, koska se on niin merkittävä osa yritystoimintaa. Nyttemmin olen kuitenkin todennut, että sisäinen motivaatio vetää minua tällä hetkellä enemmän toimimaan ihmisten parissa.

Omalla tarinallani haluan antaa esimerkin siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä tarkastella kiinnostuksen kohteita ja suunnata uraa uudelleen. Samassa yhteydessä haluan muistuttaa, että vanhan ja uuden osaamisen yhdistäminen, vaikka hyvinkin erilaisilta aloilta, yhdistettynä muihin sinun vahvuuksiisi mahdollistaa sinun oman uniikin kombinaatiosi. Monenlainen kokemus ja monenlaiset taidot ja osaaminen ovat siis mahdollisuus.

Hyvänä apuna omissa urapohdinnoissa ovat toimineet positiivisen psykologian opinnot Joyllalla, koska niihin sisältyi vahvuusajattelun teoriaa. Lisänä osallistuin tähän voimakehävalmennukseen, joka antoi minulle vielä syvällisempää teoriatietoa ja käytännön esimerkkejä aiheesta. Nyt voin käyttää tätä laajaa osaamistani opinnoissani osana coaching-harjoittelua sekä myöhemmin coachina toimiessani.

Jos haluat apua omiin vahvuus- ja voimavyöhykepohdintoihisi tukea, niin ole rohkeasti yhteydessä.

 

Lähteet:

Halonen, L.& Wenström, S. 2021, VOIMAKEHÄ®-lisenssivalmennus

TTL:n raportti, Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Lue tästä

Wenström, S. 2020, Positiivinen johtaminen, Keuruu

(*Laajan vahvuusnäkemyksen mukaan taidot ja kiinnostuksen kohteet ovat vahvuuksien lajeja.)

3 thoughts on “Järeät hyvinvoinnin vahvistajat paremman työelämän ja oman hyvinvoinnin lähteenä 3/3”

  1. Pingback: Positiivinen itsensä johtaminen ajatteluna ja toimintana (D) - Cloudbalance Oy

  2. Pingback: Järeät hyvinvoinnin vahvistajat paremman työelämän ja oman hyvinvoinnin lähteenä 2/3 - Cloudbalance Oy

  3. Pingback: Minun voimakehäni väitöskirjamatkaa varten - Cloudbalance Oy

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to Top