Tässä kirjoituksissa kerron ensin, mitä resilienssi tarkoittaa osana psykologista pääomaa, miten se näkyy käytännössä, mistä se muodostuu ja lopuksi annan monia vinkkejä siihen, miten sinä voit kehittää resilienssiäsi. Resilienssiä tarvitsen niin minä, sinä kuin kaikki muutkin ihmiset sekä työ- että yksityiselämässä, koska asiat eivät elämässä mene aina toivotulla tavalla. Resilienssillä on myös merkittävä vaikutus hyvinvoinnin ylläpitämisessä.
Luthansin tutkimuksiin perustuvan käsitteen, psykologisen pääoman, yksi osatekijä on resilienssi (resilience). Ilona Rauhala on kääntänyt sen aikanaan sinnikkyydeksi, koska tällöin sana resilienssi ei ollut vielä yleistynyt suomen kielessä. Hän kertoi, että mikäli nyt tekisi käännöstä, niin hän kääntäisi sen sinnikkyyden sijaan sen resilienssiksi.*
Mitä resilienssi tarkoittaa osana psykologista pääomaa?
Ilona Rauhala kuvaa sinnikkyyttä ja resilienssiä voimana, joka vastustaa kesken jättämistä. Osana psykologista pääomaa se on hänen mukaansa kapasiteettia:
- kohdata muutoksia,
- selvitä vastoinkäymisistä ja
- kykyä palautua työelämän eri tilanteissa.
Resilience is an inference based on evidence that some individuals have a better outcome than others who have experienced a comparable level of adversity. –Michael Rutter
Miten resilienssi näkyy käytännössä?
Käytännössä resilienssi näkyy siten, että ihminen kestää omia haastaviakin tunteitaan, eli hän pystyy käsittelemään haastavat tunteensa ja kääntämään katseen takaisin kohti tulevaa ja omaa tavoitetta. Sinnikäs ja resilientti ihminen jatkaa tekemistään tavoitteidensa suuntaan siitäkin huolimatta, että eteen tulee vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia. Myönteisten tunteiden vaaliminen auttaa myös sinnikkyyden ylläpitämisessä. Myönteisistä tunteista voit lukea lisää täältä.
”Resilienssi ei ole vain reaktiivista sopeutumista haasteeseen, vaan se on proaktiivista, jatkuvasti tapahtuvaa ennakoivaa toimintaa.” – Krisse Lipponen
Ilona Rauhala kuvaa resilienssiä uuden voiman ammentamisena. Tähän näkökulmaan liittyy olennaisesti myös se, että vaikeudet voivat lopulta vahvistaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei saisi harmistua ja pohtia pieleen mennyttä asiaa. Sopivassa määrin se onkin hyvästä, koska epäonnistumisesta voi aina oppia ja vaikeuksien voittamisesta kasvaa. Märehtimään ei kuitenkaan kannata jäädä.
Resilienssi auttaa sinua kohtaamaan sekä haasteellisia että uusia kokemuksia. Se myös edesauttaa sitä, etteivät pelot ja ahdistus saa sinua valtaansa. Tarvitset resilienssiä arjen pienissä haasteissa ja elämän isommissa vaikeuksissa. Moni ei tiedosta omaa resilienssikapasiteettiaan ennen kuin kohtaa jonkin ison vaikeuden.
Resilience arises out of a belief in one’s own self-efficacy, the ability to deal with change, and use of a repertoire of problem-solving skills. – Brigid Gillespie et al. 2007
Mistä resilienssi muodostuu?
Resilienssi muodostuu useasta tekijästä, joita ovat eri tutkijoiden määritelmistä riippuen esimerkiksi tietoisuus itsestä, itsesäätely, optimismi, sosiaaliset suhteet, minäpystyvyys ja psyykkinen ketteryys. Siihen vaikuttaa myös oma terveydentila. Resilienssi onkin dynaaminen prosessi, ja resilienssin määrä vaihtelee elämäntilanteiden mukaan. Resilienssiä voi luonnehtia myös voimavarojen vahvistamiseksi.
”Resilienssi kasvaa kohtaamalla vaikeuksia, oppimalla kokemuksista selviytymisen monimuotoisuutta.”
– Krisse Lipponen
Vaikka selätetyt vaikeudet kehittävät resilienssiä, niin en suosittele sinua hankkiutumaan tarkoituksella vaikeuksiin, koska niitä tulee meille kaikille joka tapauksessa. Sen sijaan voit ajatella, että vaikeuksilla on oma tehtävänsä elämässä. Eteen tulleiden vaikeuksien ylittämisen jälkeen voit pohtia, mitä hyvää tapahtuneessa kuitenkin oli. Miten se auttoi sinua kehittymään? Haasteista selviytymisen myötä ainakin ongelmanratkaisutaito kehittyy, ajattelun ja toiminnan joustavuus lisääntyy, syntyy kimmoisuutta ja ketteryyttä.
Krisse Lipponen sanoo, että eudaimoninen näkemys onnellisuudesta mahdollistaa resilientin hyvinvoinnin ylläpysymisen myös haastavissa tilanteissa. Tällöin ihminen ei muserru vastoinkäymisissä, vaikka ne olisivatkin kivuliaita. Kestävään hyvinvointiin liittyy myös merkityksellisyyden kokemus.
”Niin kauan kuin asiasi on hyvin, ei haittaa, mitä ajattelet onnellisuudesta ja hyvinvoinnista. Mutta kuin kohtaat vaikeuksia, punnitaan käsityksesi ja onnellisuutesi rakenteet.”
– Ed Diener
Krisse Lipponen korostaakin, että eudaimoninen näkemys onnellisuudesta mahdollistaa haasteiden näkemisen osaksi hyvää elämää. Jos onnellisuuskäsitys on enemmän hedonistinen eli perustuu vain onnistumiseen, myönteisiin tunteisiin ja menestykseen, niin eteen tulevat vaikeudet haastavat hyvinvointia huomattavasti enemmän.
Vinkkejä resilienssin kehittämiseen
Sinun on mahdollista kehittää resilienssiä ihan niin kuin muitakin psykologisen pääoman osa-alueita.
Vaikeuksien selättämisen lisäksi resilienssiä tukee esimerkiksi:
- omien vahvuuksien tunnistaminen,
- näkökulmanottokyky,
- optimismi,
- omien uskomusten haastaminen,
- kasvuajattelu,
- selkeät tavoitteet, koska ne näyttävät suunnan,
- muutoksen näkeminen luonnollisena osana elämää,
- ongelmanratkaisutaito,
- kyky toimia erilaisilla ja uudenlaisilla tavoilla,
- myönteinen näkemys itsestä (ei kuitenkaan täydellisyyden tavoittelu),
- psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi,
- sosiaalinen tuki,
- kyky pyytää ja vastaanottaa apua,
- kyky nähdä, mikä on kaikesta huolimatta hyvin,
- merkityksellisyys ja
- itsemyötätunto.
Itsemyötätunnon merkitys on tärkeä, koska se tukee emotionaalista tasapainoa. Itseensä myötätuntoisesti suhtautuva ihminen kokee itsensä hyväksytyksi silloin, kun tekee virheitä, voi huonosti tai elämän potkiessa päähän. Tähän liittyy myös vastoinkäymisten hyväksyminen – ei peittely. Se mahdollistaa virheistä oppimisen. Nimenomaan itsemyötätuntoinen ja hyväksyvä suhtautumistapa tukee resilienssin kasvua.
Miten voisit tietoisesti pitää parempaa huolta omasta resilienssistäsi tulevaisuudessa?
Resilienssi ja olosuhdetekijät
Resilienssiin ja sinnikkyyteen vaikuttaa paljon hyvinvointi pidemmällä mutta myös lyhyemmällä aikavälillä. Esimerkiksi väsyneenä tulee helpommin eteen toivottomuuden tunteita ja halua luovuttaa. Sen vuoksi kannattaakin ottaa hetkelliset olosuhdetekijät huomioon. Joissakin tilanteissa on viisasta luovuttaa jonkin asian suhteen kyseisen päivän osalta, mutta jatkaa haasteen parissa hyvien yöunien jälkeen hyvin levänneenä.
Kasvun asenteen on tutkimuksissa huomattu olevan yhteydessä resilienssiin, koska se vaikuttaa yksilön tapaan suhtautua vastoinkäymisiin ja haasteisiin. Kasvun asenteen omaavat ihmiset näkivät haasteet arvokkaina tilaisuuksina kasvattaa osaamista ja oppimistaitoja, ja tämä vaikutti heidän resilienssitasoonsa. Kasvun asenteen on huomattu olevan myös yhteydessä itseluottamukseen.
Itseluottamus onkin tärkein psykologisen pääoman osatekijä. Siitä kerron seuraavassa kirjoituksessa.
“Our greatest glory is not in never falling, but in rising every time we fall.”
-Confucius
Kertaus – mitä resilienssi tarkoittaa osana psykologista pääomaa?
Resilienssi on voima, joka vastustaa kesken jättämistä. Osana psykologista pääomaa se on kykyä ja voimavaroja:
- kohdata muutoksia,
- selvitä vastoinkäymisistä, ja
- kykyä palautua työelämän eri tilanteissa.
Se on myös merkittävä tekijä, joka tukee hyvinvointia ja mahdollistaa osaltaan hyvää elämää.
*Kysyin Ilona Rauhalalta asiaa keväällä 2021, kun hän toimi BCI:n Business Coaching opinnoissa yhtenä opettajanani.
Lue myös kirjoitussarjan edelliset osat:
Miten onnistut ja parannat hyvinvointiasi – kehitä psykologista pääomaasi
Miten toivo näkyy osana psykologista pääomaa?
Mitä realistinen optimismi tarkoittaa osana psykologista pääomaa?
Lähteet:
Chen, Zeng, Chang & Cheung 2019. What Are the Potential Predictors of Psychological Capital for Chinese Primary School Teachers? https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/feduc.2019.00050/full
Joyllan luentomateriaali 2020, (Ulrika Bjökstam).
Lipponen 2020. Resilienssi arjessa.
Miller 2021. Resilience Coaching and Counseling. https://positivepsychology.com/resilience-coaching-counseling-tools-techniques/
Ohlin 2020. Psycap 101: Your Guide to Increasing Psychological Capital. https://positivepsychology.com/psychological-capital-psycap/
Rauhala, Leppänen ja Leppänen 2013. Pääasia – organisaation psykologinen pääoma.
Rauhala 2017. Johda ihmistä – Psykologiaa johtajille.
Sutton 2021. 43 Resilience & Adversity Quotes That Will Inspire and Empower You. https://positivepsychology.com/resilience-quotes/
Pingback: Mitä itseluottamus tarkoittaa osana psykologista pääomaa?
Pingback: Mitä onnistumisella tarkoitetaan ja mitä siihen tarvitaan? - Cloudbalance Oy