KUUSI SYYTÄ MIKSI TOIMINIMI KANNATTAA MUUTTAA OSAKEYHTIÖKSI

Liiketoiminnan harjoittaminen on luontevaa ja helppoa aloittaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli toiminimenä. Yritystoiminnan laajentuessa toiminimi kannattaa kuitenkin monesti muuttaa osakeyhtiöksi.

Hyviä syitä muutokseen:

  1. Osakeyhtiössä osakkeenomistaja ei ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön veloista
  2. Toiminimenä toimiminen ei tuo samanlaista uskottavuutta kuin osakeyhtiömuoto
  3. Vaikka toiminimikin voi palkata työntekijöitä, osakeyhtiömuoto on suositeltavaa työnantajavastuiden vuoksi
  4. Liiketoimintaan voidaan haluta mukaan lisää osakkaita
  5. Verosuunnittelu mahdollistuu
  6. Osakeyhtiömuodon hallinnollista taakkaa ja kustannuksia on lainsäädännössä kevennetty nimenomaan pieniä yrityksiä ajatellen

Haittoja muutoksesta:

  • itse muutos vaatii vaivannäköä
  • osakeyhtiön hallinnointi hieman vaativampaa
  • pakollinen tilinpäätös
  • kirjanpito hieman haastavampaa
  • toiminnan loppuessa osakeyhtiö pitäisi purkaa

Seuraavassa käydään tarkemmin läpi syyt osakeyhtiömuotoon siirtymiselle.

1. RISKIENHALLINTA

Osakeyhtiön toimintaa säätelee osakeyhtiölaki (OYL). Osakeyhtiölaista seuraa, että osakkeenomistajat eivät joudu henkilökohtaiseen vastuuseen osakeyhtiön veloista. Osakas voi joutua osakeyhtiön nimissä olevista veloista ja vastuista henkilökohtaiseen vastuuseen ainoastaan antamalla erikseen esimerkiksi pankille henkilökohtaisen takauksen. Sen sijaan toiminimenä toimittaessa yrittäjä vastaa henkilökohtaisella omaisuudellaan kaikista toiminimen solmimista sopimuksista, veloista ja vastuista.

2. USKOTTAVUUS

Osakeyhtiöön liittyy yhtiömuotona velvoitteita, jotka ovat omiaan vahvistamaan asiakkaiden käsitystä siitä, että yrittäjä on tosissaan sitoutunut liiketoimintaan.

Toiminimenä toimittaessa asiakkaille syntyy helposti mielikuva, että kyse on pienemmästä toimijasta. Osakeyhtiö luo vaikutelman siitä, että mukana on useita henkilöitä ja että toiminta on laajempaa.

3. TYÖNTEKIJÄT

Kun yritykseen halutaan palkata ulkopuolisia työntekijöitä, näiden palkat, ennakonpidätykset ja työnantajamaksut tulee hoitaa asianmukaisesti.

Työnantajalla on myös vahingonkorvauslain mukaan ns. isännänvastuu työntekijöistään, jos nämä aiheuttavat toimillaan vahinkoa ulkopuolisille.

Työntekijöiden aiheuttamat vastuut lisäävät liiketoiminnan riskisyyttä, jolloin osakeyhtiömuoto on suositeltavampi tapa toimia. Tulee aina muistaa, että elinkeinonharjoittaja on kaikesta henkilökohtaisessa vastuussa.

4. UUDET OSAKKAAT

Jos liiketoimintaan halutaan mukaan lisää yrittäjiä, tämä on selkeä syy toimia osakeyhtiömuodossa. Elinkeinonharjoittajana voi luonnollisesti toimia ainoastaan yksi yrittäjä. Jos yrittäjä haluaa siis jakaa yrittämisen riskin jonkun kanssa, osakeyhtiömuodossa omistusta voidaan jakaa useammalle taholle osakeyhtiön osakkeilla. Lisäksi omistuksesta/työpanoksista yms. voidaan sopia yksityiskohtaisesti yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksella.

Yhtiöjärjestys on ikään kuin osakeyhtiön säännöt. Ne voivat alkuvaiheessa olla aivan vakiomuotoiset (yhtiön toiminimi, kotipaikka ja toimiala). Osakassopimuksella puolestaan tarkoitetaan sopimusta, jossa ovat osapuolina osakkeenomistajat, ja mahdollisesti myös yhtiö, ja jossa sovitaan osakkeiden omistukseen liittyvistä seikoista. Osakassopimusta ei ole pakollista tehdä ellei tähän ole erityistä syytä. Ilman osakassopimusta osakkeenomistajien oikeudet määräytyvät yhdenvertaisesti osakeyhtiölain perusteella.

5. VEROSUUNNITTELU

Osakeyhtiöllä on aivan toisenlaiset verosuunnittelumahdollisuudet kuin elinkeinonharjoittajalla. Elinkeinonharjoittaja ei voi esimerkiksi tehdä liiketoimia toiminimensä kanssa, eikä hän voi maksaa palkkaa itselleen, puolisolleen tai alaikäiselle lapselleen. Elinkeinonharjoittajan verosuunnittelumahdollisuudet ovat siten hyvin rajalliset.

Osakeyhtiötä verotetaan aina elinkeinotuloverolain mukaan (huom. 1.1.2020 voimaan tullut lakimuutos). Osakeyhtiö on omistajastaan erillinen verovelvollinen toisin kuin yksityinen elinkeinonharjoittaja, joka maksaa kaikista tuloistaan joko pääoma- tai ansiotuloveroa.

Suuri ero yksityiseen elinkeinonharjoittajaan verrattuna on se, että osakeyhtiöstä ei voi ottaa ns. yksityisottoja, vaan osakeyhtiö voi jakaa varoja ainoastaan osakeyhtiölain mukaan, lähinnä osinkoina. Mutta yhtiö voi tilikauden aikana toki maksaa osakkaalle palkkaa ja tehdä muita liiketoimia tämän kanssa.

Osakeyhtiönä toimittaessa osakkaan on ensiarvoisen tärkeää muistaa ottaa kokonaisuus huomioon. Osakeyhtiö maksaa yhteisöveroa 20 %:n verokannan mukaan sen tuloksesta, joten jaettava tulos on aina jo kertaalleen verotettua osakeyhtiöllä. Tämä kannattaakin ottaa huomioon osingonjakoa suunniteltaessa (ks. artikkelimme ”Palkkaa vai osinkoa”).

Osakkeenomistaja voi myös esimerkiksi asua yhtiön omistamassa asunnossa (asuntoetu), käyttää yhtiön omistamaa autoa (autoetu) ja yhtiön omistamaa puhelinta (puhelinetu). Osakas voi myös lainata yhtiöltä rahaa (ks. artikkelimme ”Osakaslainaa ei kannata ottaa yli vuodeksi”).

6. HALLINNOINTITAAKKAA KEVENNETTY

Osakeyhtiö on helppo perustaa Kaupparekisteriin annettavalla perustamisilmoituksella. Viime vuoden heinäkuusta eli 1.7.2019 lähtien osakeyhtiöiltä ei vaadita enää ns. vähimmäisosakepääomaa, joka ennen oli 2 500 euroa.

Pieniltä osakeyhtiöiltä ei vaadita tilintarkastajaa. Tilintarkastuslain mukaan yhtiö voi jättää valitsematta tilintarkastajan, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa, 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Osakeyhtiö on kirjanpitovelvollinen pitämään ns. kahdenkertaista kirjanpitoa (rahan lähde, rahan käyttö). Osakeyhtiön kirjanpito on aina suoriteperusteista eli meno ja tulo kirjataan suoritteen syntyhetkellä maksuhetken sijasta. Lisäksi osakeyhtiön on aina laadittava tilinpäätös neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Tässä kohtaa on kuitenkin huomioitava, että samat kirjanpidon vaatimukset sekä tilinpäätöksen laatimisvelvollisuus saattavat koskea myös elinkeinonharjoittajaa, jos toiminta on tarpeeksi suurta.

Myös elinkeinonharjoittaja on velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa, jos vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä täyttyy: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Lisäksi elinkeinonharjoittajalla on velvollisuus laatia tilinpäätös, jos vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä täyttyy: taseen loppusumma 350 000 euroa, liikevaihto 700 000 euroa, tilikauden aikana keskimäärin 10 henkilöä palveluksessa. Yksityinen elinkeinonharjoittaja laatii tilinpäätöksen myös, jos yrityksen tilikausi ei ole kalenterivuosi. Tilintarkastusta elinkeinonharjoittajalta ei sen sijaan vaadita.

Osakeyhtiön tai suurehkoa toimintaa pyörittävän elinkeinonharjoittajan on suositeltavaa käyttää tilitoimiston palveluita kirjanpitovelvollisuuden täyttämiseksi, jos yrittäjällä ei ole omakohtaista kokemusta kirjanpidon hoitamisesta. Osakeyhtiön kirjanpito ei ole erityisen vaikeaa, mutta vaatii tiettyjen rutiinien hallintaa, ja tilanteet voivat olla monimuotoisempia kuin elinkeinonharjoittajalla. Tilitoimistopalveluita on runsaasti tarjolla, ja kirjanpidon jättäminen ammattilaiselle on kustannustehokasta.

Jos haluat lukea lisää osakeyhtiön hallinnoinnista, tutustu artikkeliimme ”Osakeyhtiön velvollisuudet pähkinänkuoressa”. Kaiken kaikkiaan osakeyhtiön hallinnolliset muodollisuudet eivät kuitenkaan ole kovin raskaat.

Vieritä ylös