CASE-ESIMERKKI: PALKKAA VAI OSINKOA?

Oletko joutunut pähkäilemään, paljonko yrityksestäsi kannattaa nostaa palkkaa tai osinkoa, niin että se on verotuksellisesti järkevää? Osingon verokohtelun laskeminen ei ole mikään maailman helpoin laskutoimitus. Lisäksi pitää pohtia, mikä olisi sopiva juoksevan palkkatulon määrä yrityksestä ja paljonko voittoa kannattaisi jättää yritykseen.

Kuvitteellinen uuden IT-firman yrittäjäosakas Jaska pohtii näitä samoja asioita ja käy tästä keskustelun veroasiantuntijan Tiian kanssa. Katsotaanpa Jaskan tilannetta ja sitä kautta myös sinä voit hahmottaa, miten osingon ja palkan suhteen kannattaisi sinun yrityksessäsi toimia.

Jaska on ammatiltaan koodari, ja hän on juuri perustanut osakeyhtiön, Jaskan IT-palvelut Oy:n. Jaska koodaa ahkerasti muille yrityksille ohjelmistoja ja verkkosivuja. Hän on kokenut koodari ja arvioi, että onnistuisi saamaan noin 100 000 euron edestä myyntiä jo yhtiön ensimmäisenä toimintavuotena (tilikausi 1.1. – 31.12.2020), joka on pyörähtämässä kunnolla käyntiin. Osakeyhtiöllä ei ole sidottua osakepääomaa (koska sitä ei enää 1.7.2019 jälkeen perustetuilta yhtiöiltä vaadita). Yhtiöllä on IT-tarvikkeita ja -kalustoa, ja hieman rahaa pankkitilillä.

Tiia: – Paljonko tarvitset rahaa kuukaudessa elämiseen, asuntoon ja muihin kuluihin? Olisiko esimerkiksi 3 500 euroa bruttona /kk sopiva elämiseen?

Jaska: – Joo, kyllä sillä tulee toimeen…Voisi olla hyvä ensi alkuun.

Tiia: – Yhteensä saisit vuodessa siis noin 42 000 euroa palkkaa. Veroprosentti pysyy tuosta tulosta vielä maltillisena. Verohallinnon veroprosenttilaskurin mukaan ansiotuloveroprosenttisi olisi 21 prosenttia, mutta tietysti pitää huomioida myös yrityksen maksama YEL-vakuutusmaksu…

Jaska: – Yritykselle voisi jäädä 100 000 euron liikevaihdosta palkanmaksun ja liiketoiminnan muiden kulujen ja verojen jälkeen voittoa noin 40 000 euroa. Kannattaako se jättää yritykseen vai jakaa osinkona seuraavana vuonna?

Tiia: – Jos jätät 40 000 euroa yritykseen, niin yhtiölle kertyy jakamattomia voittovaroja 40 000 euroa, joka samalla kerryttää niin sanottua nettovarallisuutta. Verotuksessa on hyvä, jos yhtiöllä on paljon nettovarallisuutta, niin osinkoa verotetaan kevyemmin.

Jaska: – Jos jaan koko 40 000 euroa ensi vuonna osinkona, paljonko veroa osingosta menisi?

Tiia: – Jos jaat kaikki voittovarat osinkoina, suurin osa tuosta 40 000 eurosta olisi niin sanottua ansiotulo-osinkoa, josta 75 % olisi verotettavaa ansiotuloasi, koska yritykseen ei ole vielä kertynyt paljon nettovarallisuutta. Selitän nettovarallisuudesta kohta lisää, mutta lasketaanpas ensin karkeasti kokonaisvero, jos koko tulos jaettaisiin osinkona.

Jos oletetaan, että nostat seuraavanakin vuonna saman verran palkkaa kuin tänä vuonna eli 42 000 euroa vuodessa ja lisäksi nostat ansiotulo-osinkoa, veronalaisten ansiotulojen määräksi tulee yhteensä 69 600 euroa. Progressiivinen ansiotulon veroprosentti olisi noin 29 %. Lisäksi kun yhtiökin on vielä maksanut tuosta 40 000 eurosta veroa 20 %, niin kokonaisuutena verorasitus olisi 40 000 euron osingosta jotain 41 %:n luokkaa… Eli verotuksellisesti ei kannata jakaa koko tulosta osinkoina.

Jaska: – No huh, 41 % kokonaisvero on paljon. Onko osingonjako aina yhtä kallista?

Tiia: – Ei aina. Jos yhtiöllä on nettovarallisuutta, niin silloin kannattaa jakaa osinkoa ainakin 8 %:n suuruinen tuotto nettovarallisuudelle, koska näistä niin sanotuista pääomatulo-osingoista menee vain 25 %:sta osinkoa pääomatulovero 30 %, ja loppuosa on verovapaata tuloa.  Kun nettovaroja pikku hiljaa kertyy, osinkoa voi jakaa edullisesti enemmänkin.

Jos et siis juuri nyt tarvitse enempää elämiseen kuin 3500 euroa/kk, niin suosittelen jättämään voittovarat yhtiöön. Jos muutaman vuoden päästä nettovaroja on esimerkiksi jo 120 000 euroa, silloin voit jakaa 9 600 euroa kevyellä verotuksella, jolloin tuosta osingosta menee veroa vain noin 7,5 %. Pääomatulo-osingot kannattaakin aina jakaa.

Jaska: -OK. Koko ajan täytyy pitää kuitenkin mielessä kokonaisverorasitus eli yhtiön ja osakkeenomistajan verot yhteensä, eikö niin?

Tiia: – Kyllä. Osinkohan maksetaan jo kertaalleen yhtiöllä verotetusta voitosta. Jos ja kun yhtiösi alkaa tuottaa hyvin, voit nostaa omaa palkkaasi, kunhan ansiotulon progressiivinen veroaste ei nouse paljon yli 28 %.

Jaska: -Onko vielä joitain muita keinoja nostaa yrityksestä rahaa?

Tiia:- Ainakin sinun kannattaa nostaa kaikki verovapaat matkakustannusten korvaukset, kun matkustat firmasi puolesta työasioissa. Sinullahan on oma auto, jota käytät työmatkoihin. Yhtiösi voi maksaa verovapaasti sinulle kilometrikorvaukset. Joskus käyt ulkomaillakin? Muista, että yhtiö voi maksaa sinulle verovapaita päivärahoja. Ja tietenkin muistat laskuttaa yhtiöltäsi kaikki omasta pussista maksamasi yhtiölle kuuluvat kulut.

Jaska:- Kiitos, näillä pääsen alkuun. Palataan!

Tiia: -Eipä kestä. Palataan! Seuraavaksi voisin kertoa sinulle osakaslainasta ja luontoiseduista.

Tiian laskutoimitukset:

Jaskan IT-palvelut Oy

Ensimmäinen tilikausi 1.1. – 31.12.2020

Osingonjako vuodelta 2020

Vaihtoehto 1, vain pääomatulo-osinko:

Nettovarallisuus 40 000 euroa

Osakkaan pääomatulo-osingon osuus: 40 000* 0,08 = 3 200 euroa

josta osakkaan veronalaista pääomatuloa: 3 200 * 0,25 = 800 euroa, josta pääomatulo vero 30 % => 240 euroa

Kokonaisverorasitus 3 200 euron osingosta: 240 euroa + yhtiön maksama tulovero 20 % (eli (204 + 640)/3200) = noin 27,5 %

Vaihtoehto 2, osingonjako 40 000 euroa:

3200 euron ylittävältä osalta osinko on osakkaan ansiotulo-osinkoa: 40 000 – 3200 = 36 800 euroa

Vero osakkaan verotettavasta ansiotulo-osingosta: 36 800 * 0,75 * veroprosentti 29 % = 8 004 euroa

Kokonaisverorasitus 40 000 euron osingosta: 8004 + yhtiön maksama tulovero 8000 (40 000 * 0,2) + pääomatulo-osingon vero 240 = noin 40,6 %

-> kannattaa jakaa pääomatulo-osinkoa 3200 euroa

-> parempi maksaa enemmän palkkaa kuin ansiotulo-osinkoa

Vieritä ylös